Kaikki on valmista: kyltit, tuolit, makuupussit, auton teippaukset. 30 vuotta naimisissa olleet ikaalislaiset Marketta ja Jari Hautakorpi, 52, ovat valmistautuneet huolella epätoivoiseen viimeiseen tempaukseensa, nälkälakkoon.
– Meidät on ajettu selkä seinää vasten. Nälkälakko on mielestämme ainoa keino saada oikeutta. Niin epätoivoisia olemme, että olemme valmiit vaikka kuolemaan tähän portaille, Hautakorvet sanovat vakuutusyhtiö Turvan edustalla Tampereella.
Jari ja Marketta aikovat asettua kadulle tiistaina 3.9. kello 9.
– Päätös on syntynyt pitkän ja vakavan harkinnan jälkeen. Olemme taistelleet yli 25 vuotta. Meillä on vain yksi elämä, ja nyt kirjoitamme laskun meidän elämämme tuhoamisesta.

Kaikki alkoi kolarista
Koko traaginen tarina sai alkunsa 1993, kun Marketta joutui peräänajokolariin Tampereella. Hänen niskaansa tuli vaikea retkahdusvamma. Aluksi hän sai korvauksia, mutta 1995 peräänajajan liikennevakuutusyhtiö katsoi, ettei vamma johdu enää kolarista. Se kertoi lopettavansa siihen asti maksaneensa korvaukset.
Hautakorvet palkkasivat juristin, ja siitä alkoi tähän päivään saakka kestänyt sinnikäs, byrokratian rattaita vastaan kestänyt taistelu.
Riita on koukeroinen ja täynnä käänteitä. Hautakorvet ovat läpikäyneet jo 48 instanssia käräjäoikeuksista korkeimpaan oikeuteen.

”Elinaikaa 1–2 viikkoa”
Kaiken keskellä Hautakorvet ovat menettäneet sekä työnsä että toimeentulonsa.
– Periksi emme kuitenkaan anna. Yhdessä menemme loppuun asti, aivan kuten tähänkin asti, Marketta ja Jari vannovat.
Marketta sanoo, että nälkälakkoonkaan hänen ei tarvitse ryhtyä yksin. Kakkostyypin diabetesta sairastava ja munuaisten vajaatoiminnan vuoksi säännöllisesti dialyysissa käyvä Jari seisoo rinnalla.
– Kieltäydyn dialyysihoidoista, kun lakkomme alkaa. Keskustelimme TAYS:n nefrologin kanssa, ja ilman hoitoja elinaikani on kuulemma 1–2 viikkoa. Sen verran tämä nälkälakko siis voi kestää, Jari sanoo.
– En pelkää kuolemaa. Sehän on maailmassa ainoa varma asia syntymän lisäksi.

Haluamme korvauksia
Marketta huomauttaa, että jos Jarin kunto huononee nälkälakon aikana ja aviomies joudutaan viemään ambulanssilla sairaalaan, hän jää jatkamaan lakkoa.
– Meillä on vettä ja kaasukeitin. Ja Jari tulee takaisin, jos pystyy, Marketta sanoo ja katsoo miestään silmiin.
Aviopari sanoo, että he hakevat mielenilmauksellaan ratkaisua vuosikymmenten mittaiseen taisteluun.
– Olemme useasti sanoneet, että viemme asian loppuun tavalla tai toisella. Anteeksipyyntöä emme vakuutusyhtiöiltä kaipaa, mutta rahallisia korvauksia kyllä, Hautakorvet alleviivaavat.
– Haluamme, että Marketta saa ne lailliset korvaukset, jotka hän on vakuutusyhtiöiden venkoilujen vuoksi menettänyt. Se summa ei ole 100 000 euroa, vaan paljon enemmän.

Toipuu rintasyövästä
Hautakorvet listaavat menettäneensä käytännössä koko omaisuutensa: talot, mökit, autot, uransa.
– Saamme molemmat noin 700 euroa kuukaudessa työkyvyttömyyseläkettä, he sanovat.
– Rahamme eivät riitä edes kaikkiin tarvittaviin lääkkeisiin eikä mieheni sairauden vaativaan ruokavalioon.

Kun Marketta viime talvena halusi auttaa miestään lahjoittamalla tälle munuaisensa, tutkimuksissa paljastuikin rintasyöpä.
– Onneksi se löytyi varhaisessa vaiheessa, ja kasvain saatiin pikaleikkauksella pois. Seuraava tarkastus on helmikuussa, Marketta kiittää.
Marketan äiti on kansanedustaja Leena Rauhala, 77, joka toimi kristillisdemokraattien kansanedustajana 1999–2015
Jari ajoi nuorempana motocrossia MM-tasolla. Hän on myös kilpaveneilyn SM-kultamitalisti.
– Olen onnellinen, että olen saanut toteuttaa haaveeni. Ja ennen kaikkea löytänyt vierelleni elämänkumppanin, jonka kanssa voin elää ja kuolla.

Tästä on kyse
Hautakorvet ovat vaatineet korvauksia peräänajajan liikennevakuutusyhtiö Pohjolalta, Marketan työnantajan tapaturmavakuutusyhtiö Turvalta ja heidän ensimmäiseltä asianajajaltaan.
Ongelmat alkoivat, kun Marketta hävisi vuonna 1996 tapaturmavakuutusyhtiölle. Tämän jälkeen Marketan asianajaja vaati liikennevakuutusyhtiöltä ansionmenetyskorvausta vain 15%.
– Vaikka meillä olisi ollut oikeus vaatia ja saada heti 100%. Tämä selvisi meille vasta jälkikäteen, Marketta sanoo.
Hovioikeus totesi hänet 100% työkyvyttömäksi 2000.
– Voitin silloin Pohjolan, mutta korvauksia sain vain 15%, Marketta huokaa.
– Pohjolan olisi pitänyt antaa uusi korvauspäätös lopusta 85%:sta aivan tuomion perusteluiden mukaisesti. Tätä puuttuvaa 85 prosenttia olen yrittänyt hakea kaikki nämä vuodet ja edelleen.