Jälleen uusi käänne kohukalsareissa? Nyt puhuu lakimies
Tuskin yksikään suomalainen on täysin välttynyt saagalta, jonka keskiössä ovat näyttelijä Jasper Pääkkönen sekä The Other Danish Guy -kalsarit.
The Other Danish Guy on koko Suomen tuntema kalsaribrändi.
Katso arkistovideo: Jasper Pääkkönen kommentoi kalsarikäräjiä
Tosin tunnettavuus ei välttämättä liity valtameriin hylätyistä kalaverkoista tehtyihin kalsareihin itsessään, vaan näyttelijä Jasper Pääkköseen ja niin kutsuttuihin kalsarikäräjiin.
Pääkkönen ja kalsaribrändin taustayhtiö Lähde & CO Oy riitaantuivat pahasti vuonna 2018 alkaneen yhteistyön seurauksena.
Kalsarifirma oli palkannut suosikkinäyttelijän brändilähettilääksi, jolloin tältä odotettiin tiettyjä markkinointiin liittyviä velvoitteita.
Kun firma julkaisi Pääkkösestä mainoskampanjan, näyttelijän mukaan sellaisesta kampanjasta ei ollut sovittu. Niinpä hän nosti kanteen.
Ensin käräjillä, sitten hovissa
Kohu kulminoitui Pääkkösestä otettuihin kuviin, joissa tämä esiintyy pelkissä boksereissa.
Tästä alkoi käräjöinti, joka on kestänyt pitkään.
Riitakannetta käsiteltiin ensin Helsingin käräjäoikeudessa, jossa Pääkkösen 300 000 euron korvausvaatimus hylättiin ja hänet tuomittiin maksamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut.
Pääkkönen kuitenkin valitti asiasta hovioikeuteen, joka antoi täysin päinvastaisen tuomion kuin alempi oikeusaste.
Näin ollen Pääkkönen sai läpi massiivisen 300 000 euron korvausvaatimuksensa.
Jättilasku
Kalsarifirmalle oikeustaistosta tuli jäätävä lasku, sillä sen on maksettava jättikorvausten lisäksi Pääkkösen oikeudenkäyntikulut sekä käräjä- että hovioikeudessa.
Pääkkösen käräjäoikeuden oikeudenkäyntikulut olivat 109 323 euroa, minkä lisäksi tuli 5 450 euroa asianosaiskuluja.
Hovioikeudessa oikeudenkäyntikulut olivat 55 068 euroa.
Lähde & CO Oy:lle tuli siis maksettavaa yhteensä 469 841 euroa unohtamatta yrityksen omia oikeudenkäyntikuluja.
Kalsarifirman pomon Tommi Lähteen asianajaja Mikko Leppä totesi MTV Uutisille hovioikeuden päätöksen jälkeen 24. kesäkuuta, että yritys harkitsee hakevansa valituslupaa korkeimmasta oikeudesta.
"Ainahan sitä haluaa voittaa"
Valituslupaa pitää hakea kahden kuukauden kuluessa tuomiosta – tässä tapauksessa siis elokuun aikana.
Seiska tavoitti Lepän 5. elokuuta.
– Kyllä me sitä edelleen harkitsemme ja näillä näkymin olisimme valituslupaa hakemassa.
– Totta kai, ainahan sitä haluaa voittaa, asianajaja lisää.
Korkein oikeus kertoi vuonna 2022 saavansa valituslupahakemuksia vuosittain lähes 2 000. Valituslupa myönnetään alle 10 prosentille hakemuksista.
Valitusluvan myöntämiselle on kolme eri perustetta: ennakkopäätösperuste, purkuperuste sekä niin sanottu painava syy -peruste.
"En halua etukäteen paljastaa"
Leppä uskoo, että valituslupa menee läpi, jos se jätetään.
– Meillä on hyvät perusteet.
– Mutta hakemusta ei tosiaan ole laitettu, ja jos laitetaan, niin epäselvää on vielä, mihin muotoon se tulee ja mikä on lopullinen sisältö.
– En halua etukäteen paljastaa tietenkään mitään tarkemmin, Leppä päättää.