Mitä ihmettä?! Kostiina on puhuva korppi – katso video

Pyhtään lintuhoitolassa kaikuu matala tervetulotoivotus. Ihmiseltä kuulostava ääni pääsee todellisuudessa kesyn korpin kurkusta.

– Huomenta! Huomenta!

Katso video:

Pyhtään lintuhoitolassa on muutama pysyvä asukki, joita ei voi vapauttaa enää luontoon. Yksi niistä on kesytettynä vuonna 2005 Pyhtäälle tuotu Kostiina. Vapaana lennellyt kesy korppi oli huolettanut ihmisiä, ja kaupungin eläinlääkäri oli sitä mieltä, että se oli saatava jonnekin hoitoon.

– Yksityisihminen ei voi luonnonvaraista eläintä pitää elättinä. Koska Kostiina on ihan kesy, sitä ei voi palauttaa luontoon. Täällä se on asustellut liki 20 vuotta, hoitolan omistaja Arto Hokkanen kertoo.

Oppi ihan itsekseen

Kostiinan erikoispiirre on se, että se osaa tervehtiä vieraita.

– Se oppi sanomaan ”huomenta” varmaankin sen takia, että aina aamuisin sanon linnulle niin. Se onkin oikeastaan sen ainoa sana. Joskus se sanoo ”moi”. Myös nimiämme se on tapaillut.

Kostiinan lisäksi lintuhoitolassa asuu kesyyntynyt laulujoutsen sekä Piippa-kurki.

– Piippa tuli tänne poikasena. Sillä ol rinnassaan iilmapussi, jonka kunnan eläinlääkäri puhkaisi. Lääke piti antaa joko kuoreen tai silakan sisässä. Meille syntyi väkisin ystävyyssuhde, koska syötin sitä, ja se ajatteli minun olevan emo. Nyt se kuvittelee olevansa ihminen, tai että me olemme kurkia, Arto nauraa.

Uusia tulee kyllä

Vuonna 1998 perustetun Pyhtään lintuhoitolan omistaja Arto alkoi kasvattaa lintuja jo vuonna 1983.

– Linnut ovat aina olleet juttuni. Ne ovat kiehtovia. Kun aloitin tämän toiminnan, sitouduin hoitamaan lintuja 365 päivää vuodessa. Ilman lomia tätä on tehty, Arto kertoo Seiskalle.

Arto ja hänen tyttärensä Marjaana hoitavat loukkaantuneita lintuja. Hoitolassa asustelee myös pöllöjä ja lokkeja.

– Ensisijainen tarkoitus on, että kaikki, mikä voidaan vapauttaa, vapautetaan. Uusia tulee kyllä koko ajan.

Artolle erityisen liikuttavia hetkiä ovat olleet kotkien vapauttamiset.

– Kun merikotka lähtee ylväin siivin lipumaan, kyllä se pysäyttää.

Ihmisten aiheuttamaa

Hoitolan yleisimmät potilaat ovat keväisin poikasia. Talven lähestyessä hanhia ja joutsenia tulee tavallista enemmän. Petolinnut ovat harvinaisia.

Arto kertoo, että suurin osa lintujen vammoista on ihmisten aiheuttamia.

– Siima on yksi perkele. Kerran menin hakemaan harmaalokin, jonka molemmat jalat olivat kuoliossa, koska se oli jotenkin onnistunut sotkeutumaan siimaan. Joskus auttaminen on sitä, että lintu pitää lopettaa, Arto huokaa.

Toisinaan ihmiset aiheuttavat linnuille myös tahallisesti pahaa.

– Se viha minua pelottaa, mitä jotkut ihmiset näyttävät lintuja kohtaan. Eivätkö ihmiset tajua, etteivät linnut ole tulleet tänne kiusaa tehdäkseen?

Jokainen yksilö on tärkeä

Pyhtään lintuhoitolan tekemä luonnonsuojelutyö on tärkeää myös suuremmassa mittakaavassa. Artoa huolettaa maailman tämänhetkinen tila.

– Maailma on ihan erilainen kuin silloin, kun minä olin lapsi. Silloin linnut lauloivat ja maa voi hyvin. Nyt on jo ollut paljon hiljaisia keväitä, hän miettii.

– Pikkupoikana meidänkin kylässämme peltojen kivikasojen taskuissa naksutteli pikkulintuja. Niitä ei ole enää yhtään. Räystäspääskyt pesivät taloissa vieri vieressä. Yhtäkään ei ole näkynyt vuosikymmeneen. Linnut ovat vähentyneet niin paljon, että jokainen yksilö, joka tänne tulee, on tärkeä.