Varasti seurakunnan kolehtirahat! Jussin huumeongelma vaihtui peliriippuvuuteen: ”En ymmärrä, kuinka pystyin niin alhaisiin tekoihin!”
Lahtelainen Jussi Koivusaari, 39, on kärsinyt peliriippuvuudesta kymmenen vuotta. Sitä ennen hänellä oli rankka 15 vuoden huume- ja päihderiippuvuus.
– Kun pääsin irti aineista, sen addiktion tilalle tuli heti peliriippuvuus. Uskoontulon myötä sain kokea muutaman kuukauden ihmeellistä autuutta. Ei tehnyt mieli tupakkaa, alkoholia eikä huumeita, Jussi kuvaa.
– Hihhulipilvistä olotilaani ei kestänyt kuin vajaan vuoden, sillä tilalle nousi uusi, lapsuudesta jo keskushermoston takaraivoon juurtunut addiktoiva tapa isän kanssa: uhkapelaaminen.
Jussi muistaa lapsena viettäneensä isänsä kanssa kahdestaan aikaa pelaamalla hedelmäpelejä lähiöbensa-asemalla.
– Nautin niistä hetkistä, kun sain olla isäni kanssa kahdestaan. Automaattipelaaminen meni yläasteella jo niin överiksi, että varastimme kavereiden kanssa kaupoista tupakkaa ja karkkia ja myimme niitä koulussa, jotta saimme rahaa pelaamiseen. Siihen aikaan ikärajaksi riitti, että ylettyi työntämään kolikon koneeseen.
Pelaaminen jäi, kun Jussi löysi kovat huumeet.
– Alle kolmekymppisenä olin kokenut mielisairaalat, vankilat, erilaiset hoidot, väkivaltaa, yksinäisyyttä, itsemurhayrityksiä... Minulla oli velkoja, olin tehnyt petoksia ja minulla oli jatkuvasti paha olo. En ole koskaan käynyt katkolla, vedin huumeita aina siihen asti, kunnes päädyin joko vankilaan tai sairaalahoitoon.
Jussi kertoo olleensa selvin päin 11 vuotta, mutta pelaaminen oli pakokeino pahaa oloa vastaan.
– Hain apua seurakunnasta ja sainkin, mutta jos ei ole tehnyt parannusta täydestä sydämestään, se varas asuu siellä edelleenkin. Tilaisuus ei luo varasta, vaan varas etsii tilaisuudet. Huijasin, varastin ja valehtelin, minkä ehdin.
Jussi kehitteli uskomattomia itkutarinoita, jotta saisi rahaa sukulaisilta ja tuttavilta.
– En ymmärrä, kuinka pystyin niin alhaisiin ja moraalittomiin tekoihin. Vaikka tajusin ihmisten pitävän minua alhaisena roistona, jatkoin silti. Mikään ei ollut pyhää, en voinut addiktiolleni mitään, tein mitä vain päästäkseni pelaamaan.
Jussi kähvelsi jopa seurakunnan käteiskassasta kolehtirahoja.
– Kävin tunnustamassa tekoni. Oli huojentavaa paiskata kättä sovinnoksi ja sopia takaisinmaksusta.
Pelirahojen saamiseksi Jussi on tehtaillut petoksia ja myynyt olematonta tavaraa. Hänet on tuomittu muun muassa aseellisesta ryöstöstä. Vankilassa hän on istunut kahdesti, kaikkiaan tuomioita on seitsemän.