Norjan Bergenissä asuva Amalie Rongved, 14, on viettänyt lähes koko lapsuutensa sairaaloissa. Hänellä todettiin viisivuotiaana akuutti lymfaattinen leukemia eli ALL. Kyseessä on yleisin lasten leukemiamuoto. Myös yli 50-vuotiailla tavataan samaa sairautta.
Hälyttävät mustelmat
Suomessa akuuttiin lymfaattiseen leukemiaan sairastuu vuosittain noin 50 lasta. Sen hoitoennuste on hyvä. Pohjoismaissa jopa 85–90 prosenttia sairastuneista paranee kokonaan.
Amalien elimistöön pesiytynyt leukemia osoittautui erittäin sitkeäksi. Se on uusiutunut ja muuttanut muotoaan jo kaksi kertaa.
– Tyttäremme syöpä todettiin ensimmäisen kerran sattumalta vuonna 2008. Amaliella oli jatkuvasti korvatulehduksia ja hengitystieinfektioita, Lillian-äiti taustoittaa.
– Onneksi eräs lääkäri kiinnitti korvatulehduksen lisäksi huomiota myös lapsemme raajoissa olleisiin outoihin mustelmiin. Hän lähetti Amalien jatkotutkimuksiin. Leukemia on kammottava diagnoosi, mutta pääsimme sentään välittömästi oikeanlaiseen hoitoon.
Kivulias kemoterapia
Amalie otettiin välittömästi sisälle sairaalaan, ja hänelle aloitettiin muun muassa kemoterapia. Hoitomuoto on aikuisellekin raskas, saati sitten pienelle lapselle.
– Muistan ikuisesti kemoterapiaan liittyvät kivut ja huonon olon. Sitä kesti kaksi ja puoli vuotta, Amalie kertoo.
Lue myös: Hunks-tähti Ville Erolan 9-vuotias kummityttö sairastaa syöpää - Kiian hoidot lopetettiin
Perhe uskoi, että syöpä olisi tainnutettu, ja tyttö pääsisi takaisin ikäistensä pariin normaalille koulutielle. Infektiovaaran vuoksi hän joutui kotona ollessaankin rajoittamaan kontaktia muihin lapsiin varsinkin flunssakausina.
– Yhdeksän kuukautta hoitojen päättymisen jälkeen saimme sokkiuutisen: syöpä oli uusiutunut ja levinnyt keskushermostoon.
Vuoden onni
Edessä oli jälleen kaksi ja puoli vuotta kemoterapiaa, sädehoitoa, kipua, pelkoa ja surua.
Suurimman osan tästäkin ajasta Amalie vietti lastensairaalassa, jossa hän myös kävi koulua.
– Sain hoitojen lopuksi, syksyllä 2015 iloisia uutisia: syöpä olisi nyt lopullisesti voitettu. Iloa kesti tasan vuoden, ja sitten se taas palasi.
Tuntematon luovuttaja
Tällä kertaa perheelle kerrottiin suoraan, että Amalien ainoa mahdollisuus selvitä vuoteen 2016 olisi luuydinsiirto.
– Sopivaa luovuttajaa ei tuntunut löytyvän mistään, ja aika kului pelottavan nopeasti. Lopulta luovuttaja löytyi, mutta hän haluaa pysyä tuntemattomana. Amaliekaan ei tiedä, kuka hän on.
– Olen hänelle ikuisesti kiitollinen. Onneksi sopiva luovuttaja löytyi ajoissa. Olen menettänyt muutaman sairaalassa tapaamani, syöpää sairastavan ystäväni, koska he eivät saaneet luuydinsiirtoa ajoissa.