Missiura tyssäsi! Viisikymppisiään juhlinut Elina Knihtilä: Näytteleminen oli kostofantasia
Elina Knihtilä oli noin seitsemänvuotias, kun hän ilmoitti vanhemmilleen kotonaan Oravalan maalaiskylässä, että haluaa tulla näyttelijäksi. Unelmaa kuuluisuudesta siivitti kostofantasia. Elina halusi näyttää närhen munat serkkupojilleen, jotka häntä olivat kiusanneet ja itkettäneet.
– Silloin 1970-luvulla naisesikuvia oli kovin vähän. Ei ollut naispresidenttejä tai -pääministereitä, vaan lähinnä missejä ja näyttelijöitä, Elina kertoo.
Jättiyllätys! Dome Karukoski palkkasi Elina Knihtilän ulkomaalaiseen uutuusprojektiinsa!
Hän oli myös kaatunut pyörällä ja saanut arven polveensa.
– Äitini sanoi siihen, että nyt sinusta ei ainakaan missiä tule.
Myöhemmin Elinaa motivoi näyttelijäntyössä voimakkaasti yhteisöllisyys, yhdessä keksiminen ja tekeminen.
– Vaikka näyttelijän ammattiin liittyivät alkuun kostonhimoiset fantasiat, niin ehkä haave siitä vahvistui, kun ymmärsin, että se on tapa jatkaa leikkimistä ja mielikuvittelua. Näyttelijänä voi olla mitä vain, ja se varmasti viehätti.
* Näyttelijä, Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun näyttelijäntyön professori.
* Syntynyt 6. kesäkuuta 1971 Valkealassa, varttui Oravalassa.
* Asuu Helsingissä näyttelijämiehensä Tommi Korpelan kanssa, yksi lapsi.
* Viimeisimpiä rooleja: sivurooli Dome Karukosken ohjaamassa, kansainvälisessä The Beast Must Die -trillerisarjassa (tuleva, 2021), Sisäilmaa-minisarjan päärooli (2021), elokuvassa Marian paratiisi (2019) ja lyhytelokuvakoosteessa Tottumiskysymys (2019).
* Näyttelee syksyllä Q-teatterissa Leea Klemolan näytelmässä Minä askartelija.
* Tunnustuksia: Jussi-palkinnot parhaasta naissivuosasta (Putoavia enkeleitä, 2008) ja parhaasta naispääosasta (Hyvä poika, 2012).