Julkisuudessa harvoin nähty Seppo Ruonansuu, 56, muistelee ilmiömäisen taitavaa Jope-veljeään: ”Siinä vaiheessa isäkin joutui perumaan puheensa”
Vain 56-vuotiaana heinäkuussa 2020 kuolleesta Jope Ruonansuusta on tehty dokumenttielokuva. Jope ite -niminen dokumenttielokuva saa ensi-iltansa perjantaina 10. helmikuuta, mutta sen kutsuvierasensi-iltaa juhlistettiin jo pari päivää aiemmin.
Helsingin keskustassa sijaitsevaan Maxim-elokuvateatteriin oli keskiviikkoiltana (8.2.) saapunut myös edesmenneen kansantaiteilijan pikkuveli. Kemiläisellä Seppo Ruonansuulla oli suurena iltana tunteet pinnassa elokuvateatterin syövereissä.
– Herättäähän tämä monenlaisia ajatuksia. Onhan se kauhea kunnia velipojalle, että hänestä on tehty tällainen dokumenttielokuva, Seppo sanoo Seiskalle.
Seppo Ruonansuu todisti lähietäisyydeltä veljensä Jopen nousua kemiläisestä työläisperheestä kansakunnan ykkösviihdyttäjäksi.
– Nuori Jope oli kauhean innokas pääsemään julkisuuteen. Hänen piti pienestä pitäen esiintyä kotona ja kaikille naapureillekin.
– Sitten soittamisesta tuli hänelle hemmetin tärkeää. Hän opetteli sitä jatkuvasti ja lähti lopulta aika pian keikoillekin. Yllättävän äkkiä se kaikki muuttui ammatiksi, ja lopputuloshan tiedetään.
Vaikka Jopen poikkeuksellinen lahjakkuus oli jo nuorena ilmiselvää, kaikki eivät työläiskaupungissa ymmärtäneet ”humpuukin” päälle. Jopa Jopen Risto-isällä oli vaikeuksia hyväksyä poikansa uravalintaa kemiläistehtaan sijaan.
– Isä oli vanhan kansan miehiä. Hän oli ehdottomasti sitä mieltä, että kaikkien täytyi olla yhtiössä töissä. Isä ei voinut käsittää, että joku voisi elättää itsensä huumorilla ja suun soittamisella.
Isäukko Risto Ruonansuun mieli kuitenkin muuttui, kun huumorikeikoillaan tiliä tehnyt Jope karautti eräänä päivänä lapsuudenkotinsa pihaan tuliterällä Volvolla.
– Muistan sen kuin eilisen, se oli kallis auto. Siinä vaiheessa isäkin joutui perumaan puheensa ja toteamaan, että kyllä poika taitaa pärjätä, Seppo naurahtaa.
Seppo Ruonansuu muistaa yhä elävästi senkin, miten koko perheelle alkoi pikkuhiljaa valjeta, että teini-ikäinen Jope oli oikeasti erinomainen imitoimaan milloin ketäkin. Erityisesti Jope nauratti sisaruksiaan matkimalla uutistenlukijoita.
– Hän oli niissä erittäin hyvä, varsinkin Niilo Tarvajärvessä – samoin kuin muissakin sen ajan hahmoissa kuten Spede Pasasessa. Henkilökohtaisesti nautin eniten Marja-Liisa Kirvesniemen imitoinnista, ne kolahtivat itselleni ihan älyttömästi.
Seppo Ruonansuu on yhä syystäkin ylpeä kuuluisasta veljestään. Hänen silmänsä kostuvat ajatellessaan, mitä kaikkea kansantaiteilija olisikaan voinut vielä saada aikaiseksi.
– Vaikka mitä. Jopelta jäi niin paljon tekemättä, sieltä olisi tullut monenlaista ideaa. Mutta ehkä sitä ei enää kannata miettiä.