Ei herkille! Dokumentti palaa Andien lentoturmapaikalle - maastosta löytyy ihmisen ihosta tehty sukka

Uruguaylaisen rugbyjoukkueen kisamatka sai vuonna 1972 järkyttävän lopun.
Perjantaina 12. lokakuuta 1972 kaksimoottorinen potkuturbiinikone Fairchild FH-227D nousi Uruguayn pääkaupungista Montevideosta kone täynnä rahtia sekä nuoria rugbypelaajia ja heidän perhettään.
Joukkueen oli tarkoitus kohdata Santiagossa Chilessä paikallinen rugbyjoukkue ja palata ottelun jälkeen kotiin. Kisaa ei koskaan käyty, ja vain 16 matkustajaa palasi Uruguayhin.
Tilauskone iskeytyi 13. lokakuuta vuoreen Argentiinan Andien syrjäseuduilla keskellä lumista talvea. Lentäjät tekivät kohtalokkaan virheen arvioidessaan etäisyyksiä. Kun he havaitsivat virheensä, oli jo liian myöhäistä.
– Kone alkoi hyppiä. Suljin silmäni ja menin kyyryyn. Odotin loppuani, onnettomuudesta selvinnyt Eduardo Strauch muistaa.
Koneen oikea siipi osui kallioon ja repeytyi irti. Pyrstö irtosi, jonka seurauksena seitsemän ihmistä putosi koneesta. Seuraavaksi vasen siipi irtosi, ja runko iskeytyi rinteeseen sellaisessa kulmassa, että se liukui yli 600 metriä alas ennen kuin pysähtyi. Törmäyksessä kuoli 12 ihmistä mukaan lukien lentäjä ja kaksi miehistön jäsentä.
Perämies päätyi itsemurhaan
Onnettomuudesta tuli vuonna 2022 kuluneeksi 50 vuotta. MTV:llä nähtävässä dokumentissa vuorikiipeilijä ja tutkimusmatkailija Ricardo Peñan johtama retkikunta palaa onnettomuuspaikalle. Mukanaan heillä on Ricardon ilmastotieteilijävaimo Ulyana Horodyskyj Peña sekä Andien lentoturmasta selvinnyt Eduardo, 74.
– En olisi ikinä uskonut, että kokisin tarvetta palata paikalle kaiken silloin kokemani jälkeen, mutta jotain tapahtui mielessäni ja sielussani. Tämä vuori kutsui minua, Eduardo sanoo.

Ääneen dokumentissa pääsevät myös lento-onnettomuudesta selvinneet Nando Parrado sekä lääketiedettä opiskellut Roberto Canessa, joka auttoi hoitamaan loukkaantuneita ja kuolevia.
Roberto selvisi turmasta pintanaarmuin, mutta Nando loukkaantui pahoin. Hän oli koomassa useita päiviä. Hänen matkassa mukana ollut Xenia-äitinsä menehtyi iskussa välittömästi.
– Kun heräsin koomasta, ryömin siskoni Susanan luokse. Pystyin vain syleilemään häntä. Hän kuoli syliini, Nando kertoo dokumentissa.

Kun lentokoneen runko iskeytyi hankeen, Eduardo oli sokissa.
– Ympärillämme oli kuolevia ja ruumiita. Verta lumella. Oli todella kylmä. Yöllä oli kuulemma 35 astetta pakkasta. Emme tienneet, missä olimme. Päätimme odottaa yön yli, että pelastajat tulisivat aamulla.
Ensimmäisen yön aikana menehtyi vielä viisi matkustajaa, kuten perämies, joka pyysi nuoria hakemaan revolverinsa, jotta voisi ampua itsensä.
Turmakoneen etsinnät lopetettiin kymmenen päivän jälkeen, sillä kaikkien oletettiin kuolleen.
Kohtalokas lumivyöry
Yli kaksi kuukautta eloonjääneet taistelivat hengestään lumisessa vuoristossa.
– Kuin olisi ollut Marssissa tai Venuksessa. Täysin vieras maisema eikä mitään syötävää. Nälkä on ihmisen suurin alkukantainen pelko. Se, ettei tiedä, milloin saa taas syödä, on pahin mahdollinen pelko. Ei ole mitään pahempaa, Nando sanoo.
Nälissään eloonjääneillä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin syödä kuolleita ystäviään. Ensimmäisenä he söivät lentäjän, johon heillä ei ollut tunnesidettä.
Nälän lisäksi kylmyys oli eloonjääneiden suurin vihollinen. Pysyäkseen lämpiminä he leikkasivat ruumiiden käsivarsista ihoa tehdäkseen niistä sukat kylmettyviin jalkoihinsa.
18 päivän jälkeen eloonjääneiden päälle iskeytyi lumivyöry, joka tukehdutti kahdeksan ihmistä, kuten rugbyjoukkueen kapteenin, viimeisen elossa olleen miehistön jäsenen sekä turman ainoan eloonjääneen naismatkustajan.

Viiden viikon jälkeen kaksi nuorta menehtyi kuolioiden vuoksi, ja yksi eloonjääneistä lopetti syömisen ja kuoli nälkään.
Nando päätti, ettei jäisi odottamaan turmapaikalle varmaa kuolemaansa.
– Jos pitäisi vastata, miksi päätin lähteä rungolta itsemurhataipaleelle ja jos kaivelen muistiani, se johtui varmasti kuolemanpelosta. Olin sylkenyt vasten kuoleman kasvoja monta kertaa. En halunnut vuorten vievän minua ja tulevaisuuttani, mies kertoo.
Suuri osa eloonjääneistä jäi odottamaan pelastajia, kun kolmen miehen retkikunta lähti ylittämään vuorta. Yli 60 päivää kestänyt vaarallinen vaellus Andien yli päättyi onnellisesti.
Lopulta turmakoneen 45 matkustajasta ja miehistön jäsenestä kotiin palasi 16 nuorukaista.
Andien lentoturma - 50 vuotta myöhemmin nähdään MTV Katsomossa sekä MTV Subilla sunnuntaina 5. tammikuuta klo 20.00 ja tiistaina 7. tammikuuta klo 23.25.