fbq
ArtikkelitVeskun vakavat roolit eivät jääneet Uunon varjoon – poikkeuksellinen näyttelijäura käynnistyi 60 vuotta sitten Pojat-elokuvassa
Veskun vakavat roolit eivät jääneet Uunon varjoon – poikkeuksellinen näyttelijäura käynnistyi 60 vuotta sitten Pojat-elokuvassa

Vesa-Matti Loirin (1945-2022) monipuolinen näyttelijäura valkokankaalla sai räjähtävän alun ohjaaja Mikko Niskasen 1962 valmistuneessa esikoispitkässä Pojat. Loiri esittää Lapin sodan aikaiseen Ouluun sijoittuvassa elokuvassa Jakea, jonka äiti lähtee saksalaisen sotilaan matkaan. Ikimuistoisessa loppukohtauksessa murtunut Jake juoksee junan perään ja huutaa itkien äitään. Riipaisevaan otokseen kiteytyy kokonaisen sotasukupolven tunnot.

Niskanen koekuvasi rooliin toista tuhatta poikaa ja poimi joukosta 17-vuotiaan luonnonlahjakkuuden.

– Jo tuossa iässä hänessä oli havaittavissa omalaatuista persoonallista viehätysvoimaa, joka on vuosien mittaan vain vahvistunut, Niskanen totesi muistellessaan Loirin suoritusta.

Lue myös: Edesmennyt Vesa-Matti Loiri loisti myös näyttämöllä – näistä teatterirooleista hänet muistetaan

Hellyyttä ja simputusta

Teatterikouluvuosiensa jälkeen Loiri palasi valkokankaalle Niskasen yhteiskunnallisessa Lapualaismorsiamessa (1967) sekä Jukka Virtasen ohjaamassa ja Spede Pasasen tuottamassa seikkailufarssissa Noin 7 veljestä (1968). Elokuva oli ensimmäinen, jossa Loiri, Pasanen ja Ere Kokkonen työskentelivät yhdessä. Kolmikon pääosin Uuno Turhapuro -komedioiden viitoittama yhteinen taival kesti yli kolme vuosikymmentä ja kulminoitui Speden kuoleman jälkeen julkaistuun viimeiseen Uuno-leffaan Uuno Turhapuro – This is My Life (2004).

Vaikka Loiri leimautui näyttelijänä vahvasti Turhapuroon, ehti hän tehdä useita vakavia elokuvarooleja. Jörn Donnerin Hellyydessä (1972) Loirilla on kiinnostava sivuosa pääosassa nähtävän Kirsti Wallasvaaran ex-miehenä. Esko Favénin Joel Lehtosen romaanin pohjalta ohjaamasta Rakastuneesta rammasta (1975) Loiri voitti ensimmäisen aikuisiän Jussi-palkintonsa. Veli-Matti Saikkosen ohjaama simputuskuvaus Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet (1977) sisältää puolestaan Veskun ensimmäisen pääroolin tv-elokuvassa.

Pedon merkki Vesa-Matti Loiri

Sotaa ja Kalevalaa

Loiri näytteli Jaakko Pakkasvirran sodanvastaisessa taide-elokuvassa Pedon merkki (1981) jälleen Jussi-palkinnon arvoisesti. Saman ohjaajan kanssa tehty Ulvova mylläri (1982) sai sen sijaan nuivan vastaanoton, vaikka pohjalta löytyikin Arto Paasilinnan menestysromaani.

Samana vuonna kaikki huomio kohdistui Kalle Holmbergin kunnianhimoiseen Kalevala-sovitukseen Rauta-aika (1982), joka tuotettiin aikansa ennätysbudjetilla TV2:lle. Loirilla on sarjassa yksi keskeisistä päärooleista Sammon takovana seppä Ilmarina.

Neliosainen Rauta-aika oli valmistuessaan suomalaisen televisiodraaman suurin hanke, joka on esitetty noin 20 maassa. Se on myös yksi Ylen kautta aikojen parhaiten ulkomaille myyneistä draamasarjoista.

Rauta-aika Vesa-Matti Loiri Kalle Holmberg

Jäämeren rannalla

Tammikuussa kuolleen Jaakko Pyhälän ohjaama Jon (1983) oli Loirille poikkeuksellisen tärkeä elokuva, jossa hän jakaa pääosan nuoren Kari Väänäsen kanssa. Väänänen esittää helsinkiläistä Jonia, joka lähtee etsimään itseään pohjoisnorjalaisesta kalastajayhteisöstä. Siellä hän ystävystyy Loirin esittämään ex-toimittajaan, pahasti alkoholisoituneeseen Öljys-Heikkiin.

Lue myös: Rakastetut sketsihahmot tekivät Vesa-Matti Loirista koko kansan suosikin – muistatko nämä hulvattomat persoonat?

Loiri on maininnut osan usein näyttelijäuransa läheisimmäksi ja Jonin suosikiksi elokuvistaan, jonka kuvauksia pienessä norjalaisessa kylässä Jäämeren rannalla Vesku muisteli kaihoisasti Turun suomalaisen elokuvan festivaalilla 2006. Jon oli myös ensimmäinen suomalainen Cinemascope-laajakangasformaatilla kuvattu ja Dolby-stereoäänellä varustettu elokuva.

Loiri ja Väänänen säilyivät ystävinä loppuun saakka ja näyttelivät vuosikymmenten aikana useissa yhteisissä elokuvissa, viimeisimpänä Mika Kaurismäen Mestari Chengissä (2009).

Pahat pojat Vesa-Matti Loiri

Pahat pojat järkytti

Sivuroolit Christian Lindbladin kulttielokuvassa Ripa ruostuu (1993), J-P Siilin psykologisessa draamassa Ruuvimies (1995) ja Matti Ijäksen arthouse-suosikissa Sokkotanssi (1999) ovat valonpilkahduksia Loirin ysärikaudella, joka koostuu pääosin kaavamaisista Uuno-, Körmy- ja Kummeli-komedioista.

Vuonna 2003 Loiri ilahdutti ja järkytti fanejaan yhdellä hurjimmista rooleistaan neljän nuorisorikollisveljeksen mielisairaana isänä Aleksi Mäkelän megahitissä Pahat pojat (2003). Hyvästeltyään Turhapuron ja laulettuaan Timo Koivusalon musikaaliohjauksessa Kaksipäisen kotkan varjossa (2005) Loiri vetäytyi elokuvista viideksi vuodeksi.

Paluu kameran eteen tapahtui Mika Kaurismäen intiimissä henkilökuvadokumentissa Vesku (2010). Kokemus oli Loirille niin mieluisa ja turvallinen, ettei terveyshuolista kärsivä näyttelijä enää juuri työskennellyt muiden ohjaajien kanssa. Kaurismäen ohjauksessa valmistuneet Tie pohjoiseen (2012), Elämältä kaiken sain (2015) ja Mestari Cheng jäivätkin Veskun viimeisiksi elokuviksi.

Mestari Cheng Vesa-Matti Loiri Kari Väänänen

Seuraa meitä somessa