Sängystä jouset läpi! Laulaja Kikan äiti Marita, 72, elää köyhyysrajan alapuolella – ”Menin takaamaan lainan!”
Helsinkiläinen Ritva Vilen, 74, kirjoitti Seiskaan ja toivoi jouluiloa Tampereella asuvalle, 72-vuotiaalle pikkusiskolleen Marita Viiloselle:
– Marita on läpikäynyt infarktin ja sairastaa paljon, joten lääkekulut ovat suuret. Hän liikkuu rollaattorilla, toinen polvi on leikattu ja toinen polvi odottaa leikkausta ensi keväänä. Hän säästää nyt rahaa alle tuhannen euron eläkkeestään, että pääsee leikkaukseen. Hänellä on vanha, kuopalle painunut sänky, josta jousetkin tulevat jo läpi. Runkopatjasänky olisi täydellinen lahja.
Kun Seiskan tontut ajelevat kohti Tampereen Pirkkalaa, he pohtivat, eikös laulaja Kikka ollut tyttönimeltään Viilonen ja täältäpäin kotoisin. Täytyypä kysyä sukulaissuhdetta haastattelun aikana.
Sata vuotta vanhan pienkerrostalon ovella odottaa viehättävä, nauravasilmäinen Marita, joka on puunannut pienen kotinsa putipuhtaaksi. Keittiössä porisee kahvipannu ja pellillinen suolaista jäähtyy hellalla.
– Olen niin valtavan onnellinen, kun tulitte! Teinkö ison virheen, kun nukuin jo yhden yön tuossa ihanassa sängyssä? Se kiva mies kun toi sängyn jo eilen ja vei vanhan samalla pois, Marita hihkuu ja halailee tulijoita.
– Mulla tuli ihan vedet silmistä!
Marita kuuluu niihin puoleen miljoonaan eläkeläiseen, jotka kituuttavat köyhyysrajan alapuolella.
– Olin lautasliinojen pakkaajana Haarlan paperitehtaalla vuosikymmenien ajan. Siitä ei kummoistakaan palkkaa maksettu.
Köyhyysraja yksinasuvalla on 1 229 euroa. Maritan eläke on noin 900 euroa, josta 290 menee vuokraan ja toinen mokoma lääkkeisiin. Lopuilla maksetaan erilaisia elinkuluja, kuten lämmitystä, ja vielä pitäisi voida ostaa ruokaakin.
– Menin takaamaan erään tuttavaparin lainan, kun olin jo eläkkeellä, mutta he eivät pystyneetkään hoitamaan sitä. Maksoin sitä eläkevaroillani pois seitsemän vuoden ajan, mutta nyt se laina on selvitetty.
Maritan liikkuminen on huonoa nivelvaivojen takia. Hän sairastaa myös sepelvaltimotautia ja sai sydäninfarktin seitsemän vuotta sitten.
Selviää, että Marita on ollut aikoinaan naimisissa ja saanut kolme lasta. Lapsenlapsiakin on siunaantunut. Yksi lapsista asuu melko lähellä ja käy toisinaan auttamassa äitiään. Yksi lapsista kuoli vuonna 2005 vain 41-vuotiaana. Tässä vaiheessa Marita katsoo toimittajaan ja vastaa ennen kuin tämä ehtii kysyäkään.
– Kyllä, olen minä sen laulaja Kikan äiti. Voisimmeko kuitenkin olla nyt puhumatta hänestä, kun suru nousee pintaan, Marita pyytää.
Marita kuitenkin haluaa sen verran kertoa, että Kikan jo aikuiseksi kasvanut Sanni-tytär soittaa hänelle joka päivä ja käy katsomassa viikoittain, kuinka mummi voi.
Vaikka Maritan kävely on huonoa, hän sanoo harrastavansa kaikenlaista ja olevansa hyvin sosiaalinen.
– En minä kotiin jää elämää ihmettelemään. Minulla on paljon tuttuja. Tykkään käydä bingossa. Sieltä voi voittaa ruokalipukkeen viereiseen ravintolaan. Käyn usein myös A-killassa, jossa pyöritetään levyraatia. A-kiltaan voi tulla kuka vain, kunhan tulee selvinpäin, Marita selvittää.
Häntä naurattaa utelut mahdollisesta miesystävästä.
– Kyllä minulle yhä saattaa joku sanoa, että ”Olen rakastunut sinuun.” Minä siihen vastaan, että ”Sori, mutta mä en ole sinuun!”
Joulun vietostaan Marita ei vielä tiedä. Omaisilla on omat juttunsa, eikä Marita halua tuppautua.
– Olen varmaan yksin, eikä se ensimmäinen kerta ole. Eihän se kivaa ole, mutta kestän sen kyllä. Kyllä joulu silti minutkin herkistää.