Perjantai 28. helmikuuta 1982. Suomalaiset tv-katsojat yrittävät tihrustaa, mitä Oslon suurmäessä oikein tapahtuu. Ilmassa leijailevaa sumua voisi halkoa veitsellä.
Sääolosuhteet ovat järkyttävät, mutta keskisuomalainen teini ole siitä moksiskaan. Teräshermoinen Matti Nykänen, 18, ponnistaa näytöstyyliin maailmanmestariksi.
Urheiluväki on noteerannut saman nuorukaisen jo edellisvuonna, kun kaulaan heilahti ensimmäinen aikuisten Suomen mestaruus. Samaisena vuonna 1981 Saksan Schonachista tuomisina on nuorten MM-kultamitali.
Se oli Matti Ensio Nykäsen ensimmäinen arvokisavoitto – ja niitä oli tuleva läjäpäin lisää.
Sarajevossa jysähtää
Vuosi Oslon MM-kultajuhlien jälkeen innostus vain kasvaa, kun Nykänen liitelee Keski-Euroopan mäkiviikon valtiaaksi. Samana vuonna 1983 hän saalistaa myös maailmancupin kokonaiskilpailun voiton.
Helmikuussa 1984 Matti on ensimmäisissä olympialaisissaan eikä ujostele pätkääkään. Hänestä tulee kertaheitolla todellinen legenda venyttäessään takatukka hulmuten Sarajevon suurmäessä Suomelle olympiakultaa.
Itä-Saksan pelätty Jens Weißflog saa tyytyä tylysti hopeaan. Kultainen käsikirjoitus on sikälikin täydellinen, että Matin voittohyppy sanelee samalla mäkiennätyksen uusiksi.
Lue myös: Pietarinkadun Oilers maksaa Matti Nykäsen hautajaiset: "Katamme kaikki kulut!"
Enne tulevasta
Ehkä otti, ehkä ei. So not, kunhan hyppy kulki – ja sehän kulki. Hirmuvedossa ollut Matti paranteli vuosina 1984–85 neljä kertaa mäkihypyn maailmanennätystä.
Niinpä maailmancupin toinen voitto ja suurmäen joukkuekilpailun MM-kulta Seefeldissä vuonna 1985 ovat vain luonnollista jatkumoa. Samana vuonna jyväskyläläinen hulivili valitaan myös Vuoden urheilijaksi.
Tshernobylin räjähdettyä 1986 Matin palkintokaapissa alkaa jo olla ahdasta. Kolmas maailmancupin kokonaiskilpailun voitto on kuitenkin vielä pientä parin vuoden päässä siintävälle jättipotille.
Kultainen Calgary
Muiden maiden hyppääjät nieleskelevät hermostuksissaan, kun Matti liitelee loppiaisena 1988 toiseen Keski-Euroopan mäkiviikon voittoon. Reilu kuukausi myöhemmin, helmikuussa Kanadassa, kilpakumppaneiden pahimmat pelot käyvät toteen.
Nykänen suorastaan nolaa muut mäkikotkat Calgaryn olympialaisten hyppyrimäillä. Hän jyrää sensaatiomaisesti peräti kolmeen kultamitaliin ollen samalla koko olympiakisojen menestynein urheilija.
Ja kuin kirsikkana kakun päällä toistamiseen Vuoden urheilijaksi valittu Matti hoitelee myös neljännen kerran maailmancupin kokonaiskilpailun voiton. Planeetan parhaasta mäkihyppääjästä ei ole pienintäkään epäselvyyttä.
Selkä reistailee
Käsittämättömän tykkikauden jälkeen jopa lehtimiehet joutuvat nöyrtymään: kotimaisten urheilutoimittajien äänestyksessä 1989 Matti julistetaan murskaavalla äänivyöryllä 1980-luvun parhaaksi suomalaisurheilijaksi.
Koko 1900-luvun parhaan suomalaisurheilijan äänestyksessä Nykänen kiilaa Lasse Virénin edelle komeasti kakkoseksi. Edelle ennättää vain muuan Paavo Nurmi.
Lukemattomat hypyt ja ennen kaikkea alastulot alkavat kuitenkin tehdä tehtävänsä. Edes särkylääkkeet ja leikkaukset eivät onnistu lievittämään jatkuvia selkäkipuja. Viimeinen kultamitali tulee kotikisoista Salpausselillä 1989.
– Lahti on kyllä ihan mesta paikka, elämänviisauksistaan tunnettu Matti murjaisee.
– Ja jokainen tsäänssi on mahdollisuus!
Matin huikeat saavutukset!
Olympialaisissa 4 kultaa, 1 hopea
MM-kisoissa 5 kultaa, 1 hopea, 3 pronssia
Lentomäen MM-kisoissa 1 kulta, 1 hopea, 3 pronssia
Nuorten MM-kisoissa 1 kulta
Veteraanien MM-kisoissa 2 kultaa, 1 pronssi
SM-kisoissa 13 kultaa, 2 hopeaa, 7 pronssia
Maailmancupin kokonaiskilpailuvoittoja 4
Keski-Euroopan Mäkiviikon voittoja 2
46 maailmancupin osakilpailuvoittoa. Säilyi MM-ennätyksenä helmikuuhun 2013, jolloin Itävallan Gregor Schlierenzauer liiteli ohi.
LIITY UUTEEN SEISKA KLUBIIN JA LUE MEHUKKAITA JULKKISUUTISIA, JOIHIN PÄÄSET KÄSIKSI VAIN KLUBIN JÄSENENÄ! REKISTERÖIDY KÄYTTÄJÄKSI TÄSTÄ LINKISTÄ!