Mikko, 40, ja Helena, 37, Koivun eroriita meni rumaksi kesällä, kun entinen jääkiekkotähti ja kiekkomiljonääri hääti ex-vaimonsa perheen Minnesotassa sijainneesta kodista. Helenalla oli vain kolme päivää aikaa pakata tavaransa. Heinäkuussa Mikko toi perheen kolme lasta Suomeen oikeuden päätöksellä, mutta ilman Helena-äidin lupaa.

Kahta kuukautta myöhemmin myös Helena saapui Suomeen.

Jenkkeihin palannut Helena Koivu kertoo, että hän sai Suomessa tavata lapsiaan vain muutamia kertoja.

– Tämä sen vuoksi, ettei Mikko suostunut ehdotuksiini, enkä saanut myöskään viedä lapsiani Helsinkiin tapaamaan vanhempiani. Turussahan minulla ei ollut muuta paikkaa kuin puoliksi omistamani Kakskerran rantakiinteistö, mutta sieltäkin minut häädettiin.

Lue lisää: Helena Koivu avautuu riidasta perheen luksustilalla: Talonmies räyhäsi ja minua peloteltiin putkalla

”Kohdeltiin kuin rikollista”

Helena koki vahvasti, että Turussa häntä kohdeltiin kuin rikollista, eikä hänellä ole Koivujen kotikaupungissa minkäänlaisia oikeuksia.

– Miksi ikinä haluaisin asua lasteni kanssa Turussa? Mikko Koivu on siellä kuin jumala. Hänellä on siellä iso valta, hän on verkostoitunut ja tuntee kaikki. Kun minä menen Turkuun, saan kimppuuni poliisit ja lastensuojeluviranomaiset, hän puuskahtaa.

Lue lisää: Helena Koivun Suomen-vierailulla shokkikäänne: Yökyläily johti lastensuojeluilmoitukseen

Ikävä raastaa

Kaiken keskellä Helenaa kalvaa raastava ikävä lapsistaan.

– Olen heihin joka päivänä Facetime-yhteyksissä ja elättelen toivoa, että saisin olla lasteni kanssa edes jouluna.

Helena murehtii sitäkin, ettei yhteydenotto aina onnistu. Tästä hän kertoo esimerkkinä nuorimman lapsen syntymäpäivän.

– Halusin onnitella häntä, mutta Mikko ei vastannut soittoihin tai viesteihini koko päivänä, vaikka näin hänen saaneen ne. Lopulta onnittelupuhelu onnistui toisen lapseni välityksellä.

– Tällä hetkellä en halua mitään muuta kuin sitä, että voisimme Mikon kanssa tulla toimeen ja sopia lastemme elämästä.

– Tästä tilanteesta kärsivät kaikki, niin isovanhemmat, me vanhemmat, ja etenkin lapset.

Raskaan elämänvaiheen keskellä Helena saa voimaa uskostaan ja ihmisten antamasta tuesta.

– Rukoilen ja pidän uskostani kiinni. Uskon, että pian taas saan olla lasteni kanssa, ja oikeus voittaa. En luovu taistelusta lasteni puolesta koskaan!