Kuinka moni pystyy samaan? Sami Jauhojärveltä melkoinen paljastus

Sami Jauhojärvi nousi helmikuussa 2014 kansakunnan kaapin päälle, kun hän hiihti nuoren Iivo Niskasen kanssa miesten parisprintin olympiavoittoon Venäjän Sotšissa. Ylitornion karpaasi on myös kolminkertainen MM-mitalisti.

Videolla Sami Jauhojärvi hiihtelemässä Hollolassa:

Sami löi sukset naulaan vuonna 2018 – mutta vain kilpahiihtomielessä. Senkin jälkeen ”Musti” on painanut pää märkänä pitkin latuja.

Länsi-Lapin mies kerryttää hiihtokilometrejä kotikulmillaan Hollolassa, jonka kirkonkylällä asuu perheineen. Jauhojärvet ovat viihtyneet jo vuosikymmenen Lahden alueella, jossa ei tarvitse tinkiä hiihtomaastojen suhteen.

– Omalta takapihaltamme levittäytyy Tiirismaa, joka on yksi Suomen hienoimmista latuprofiileista. Ja Lahden urheilukeskuksessa pääsee kiertelemään maailmancup-tason latuja. Eli ei tässä valittamista ole, Musti myhäilee.

Hirviömäisiä nousuja

Jauhojärvet näkevät kotitalonsa ikkunasta muutaman kilometrin päässä kohoavan Tiirismaan, joka on koko eteläisen Suomen korkein kohta. Se kohoaa merenpinnasta peräti 223 metrin korkeuteen.

– Voin kertoa, että korkeuseroja löytyy. Parhaassa hiihtonousussakin taitaa kertyä yli 100 nousumetriä. Kyllä siinä pääsee kovemmallakin kuntohiihtäjälläkin hikeä kertymään, Sami virnistää.

Tuleeko Tiirismaan hurjissa mäissä hiki jopa olympiavoittajalle?

– Heh, kyllä nykyään hien saa aika helpostikin pintaan. Tosin sehän on puhtaasti vain vaatetuskysymys, Musti murjaisee.

Kovia saunalenkkejä

Samilla ja tämän Laura-vaimolla on kolme lasta, joiden harrastukset pitävät Jauhojärvet kiireisenä. Musti kuskaa jälkipolveaan harva se ilta harrastuksiin.

– Yhä enemmän tulee kiinnitettyä huomiota siihen, että pitää omasta fyysisestä kunnostaan huolta. Se ei aina tarkoita sitä, että lähden hiihtämään, vaikka lähin latu kulkeekin kilometrin päässä kotoa, Musti kertoo.

– Huomattavasti helpompaa on kiskaista lenkkarit jalkaan ja lähteä juoksemaan. Sen voi tehdä suoraan kotiovelta. Tyypillinen lenkkini kestää kolme varttia tai tunnin, eli sellaiset 9–12 kilometriä.

Tonni tavoitteeksi?

Sami manaa urheilevansa liian kovilla sykkeillä. Rautainen pohjakunto mahdollistaa sen, mutta välillä pitäisi painaa hieman jarrua.

– Menen valitettavasti useimmiten pikkukovaa vauhtia. Välillä pitäisi malttaa rauhallista peruskestävyyttäkin.

Olympiavoittaja on hiljalleen vähentänyt hiihtomääriään, mutta tavallisen tallaajan vinkkelistä puhutaan yhä päätähuimaavista lukemista.

– Viimeiset pari talvea on jäänyt tonni puhkaisematta. Mutta sen kun ottaisi tavoitteeksi, niin kunhan vaan hiihtäisi sen alta pois. Kyllä minä silti lähelle tonnia pääsen, eli useita satoja kilometrejä hiihdän kuitenkin.