Suomalainen muusikkolegenda makasi viikkoja koomassa – ”Lääkärit totesivat, ettei tuo ukko enää nouse”
– Jouduin opettelemaan uudelleen kävelemään, kirjoittamaan ja osittain puhumaankin, Pentti-Oskari kertoo.
Pentti-Oskari Kangas, 80, esittelee ylpeänä yhtä elämänsä tärkeintä saavutusta, Turun saaristossa Naantalin Rymättylässä sijaitsevaa Herrankukkaroa.
Matkailunähtävyys on yksi Suomen tunnetuimpia ja tykätyimpiä kokous- ja virkistyskohteita, eikä ihme: upeat vanhaan malliin rakennetut tilukset meren rannalla ovat perustajansa lämpimän huumorin ja ehtymättömän luovuuden näyte.
Vaikka loppuvuoden sää on harmaa, Pentti-Oskari on tapansa mukaan yhtä hymyä. Hän on tunnetusti onnellinen mies, joka on julkaissut lukuisia elämänmyönteisiä, leppoisia kirjojakin tuon hivenen epäsuomalaisen adjektiivin alla. Kankaan Onnellisen miehen tarinoita -teoksissa muistellaan vuosikymmenten musiikkiuraa, jaetaan villikala-reseptejä eikä murehdita.
– Minä olen tällainen positiivisesti itsekäs ihminen, jollainen pitää ollakin. Olen elämäni ollut palveluammattissa ja ylpeä siitä, että saan palvella ihmisiä, Pentti-Oskari kuvailee.
– Rakastan yli kaiken kiitoksia. Kun pääsen illalla kotiin nautinnollisen työnteon jälkeen, on lähes syntinen olo ja hyvä olla.
Opettelin kävelemään
Terveys on hyvä. Kävelyn tukena on keppi, mutta muuten kaikki on kunnossa. 2010-luvun alussa Pentti-Oskari kuitenkin sairastui vakavasti. Hän makasi kuukausia sairaalassa, osin koomassa. Syynä oli hengenvaarallinen bakteeri-tulehdus, jonka alkuperä jäi mysteeriksi.
– Lääkärit totesivat, ettei tuo ukko enää nouse. Olin kolme viikkoa koomassa ja laihduin yli 30 kiloa. Jouduin opettelemaan uudelleen kävelemään, kirjoittamaan ja osittain puhumaankin.
Liikunnasta Pentti-Oskari ei välitä.
– Olen vaatimaton fyysisessä liikunnassa. Katselen Urheiluruutua, tilasin Juoksija-lehden ja olen pärjännyt sillä. Ehkä en olisi näin kauan elänyt, jos olisin alkanut liikkua.
Lataan akkuja työnteolla
Vaikka legendaarinen yrittäjä on jo kauan sitten ylittänyt eläkeiän, töitä hän paiskii yhä.
– Lataan akkujani tekemällä töitä. Sen verran olen antanut periksi, että myönnän nauttivani siitä, että saan aamulla nukkua. Ei herätä herätyskello, puhelin tai vaimo. Tykkään herätä luontaisesti, luen paperilehdet, selaan sähköpostit ja lähden sitten konttorille.
Toki Pentti-Oskari tunnistaa elämän rajallisuuden.
– Olen elämäni ehtoopuolella, ylähyllyn miehiä, se on fakta. Olen onnellinen, että olen voinut jättää perheelleni perinnöksi menestyvän yrityksen. Minulla on kolme elämäntyötä: Seitsemän seinähullua veljestä, Herrankukkaro ja Ukkopekka-höyrylaiva. Ja sitten minulla on vielä toinen, kokonainen elämä, jonka olen viettänyt Sri Lankassa.
Sosiaalivastuuta
Intian valtameressä kelluvalla Sri Lankan saarella Pentti-Oskari Kangas on Marja-vaimoineen auttanut yli 30 vuoden ajan köyhiä ja vammaisia lapsia.
– Se on sosiaalivastuuta. Olemme taas joulukuussa siellä. Samalla tavalla koen sosiaalista vastuuta täällä Herrankukkarossa, missä työllistämme useita paikallisia asukkaita.
Tänä syksynä Herrankukkaro palkittiin Vuoden majoitusliikkeenä Suomessa Finnish Travel Gala -tapahtumassa.
– Minulle tuli niin hyvä mieli palkinnosta. Se on suurin saavutukseni ja kuin ennakkoperintö perheelleni.
Lea, Irwin, Junnu...
Matkailuyrittämisen lisäksi Pentti-Oskari tunnetaan muusikkona.
Hän valmistui kansakoulun-opettajaksi vuonna 1964, mutta musiikki vei mukanaan. Vuonna 1966 hän perusti soittointoisten opettajakavereidensa kanssa huumoriyhtyeen nimeltä Pentti-Oskari Kankaan 7 Seinähullua Veljestä, joka sittemmin tunnettiin nimellä Seitsemän seinähullua veljestä.
Suosiota ja keikkoja riitti hurjaa tahtia, jopa 370 vuodessa.
Yhtyeen solisteina nähtiin monia sittemmin suuriakin tähtiä, kuten Juha Vainio, Jukka Kuoppamäki ja Irwin Goodman. Alkuaikojen kesäkiertueella lauloi myös muuan haukiputaalainen Lea Luukinen, jonka nimi muuntui Lea Laveniksi.
Iskelmälegenda Lea Laven loukkasi olkapäänsä kesällä – näin hän voi nyt
Kaljaa ei kitattu
Helsingin Linnanmäen legendaarisessa Uudessa Iloisessa Teatterissa orkesteri soitti vuosina 1979–2007.
Pentti-Oskari itse soittaa koskettimia, banjoa, pasuunaa, haitariakin, mutta hän oli enemmänkin yhtyeen liideri.
– En keskittynyt soittoon, vaan luovaan puoleen ja käytäntöön, Kangas sanoo.
– Orkesteri on ollut koossa liki 60 vuotta ja jäsenet keskimäärin 40 vuotta. Lähdimme leikkimään ja pitämään hauskaa. Olimme kaikki hyviä ystäviä, ja se ilomme näkyi ja levisi keikkapaikoillekin. Alkoholilla emme lätränneet. 1960-luvulla ei juotu keikkapäivänä edes keskikaljaa. Se piti bändin koossa henkisellä tasolla.
Jätämme jäähyväiset
Elokuussa Seitsemän seinähullua veljestä kokoontui perheineen Herrankukkaroon Markku ”Mape” Veijalaisen työstämän dokumentin kuvauksiin.
– Se on meidän jäähyväisemme. Olemme päättäneet, että dokumentti tulee jostain viestimestä ulos, Pentti-Oskari sanoo.
Juontajalegenda Markku ”Mape” Veijalainen, 76, avautuu: Yritän pysyä hengissä
Toisenlaisuus on sana, jota Pentti-Oskari suosii. Se kuvaa hänen ajatusmaailmaansa ja rohkeuttaan yrittäjänä.
Herrankukkaron hän osti aikoinaan vaimonsa kanssa perheen kesäpaikaksi, mutta kun se lasten kasvettua jäi vähälle käytölle, Kangas alkoi pohtia paikan mahdollisuuksia yritystoimintaan.
– Kun työporukka haluaa mennä ”johonkin vähän toisenlaiseen paikkaan”, silloin ihmiset muistavat meidät. Toisenlaisuus on meidän valttimme, kyläpäällikkönä isänsä jalanjälkiä seuraava Karioskari Kangas sanoo.
Höyrylaiva Ukkopekka oli toisenlainen homma sekin. Pentti-Oskari hankki sen vuonna 1985.
– Yhtäkkiä Aurajoen rantaan Turussa tuli aito höyrylaiva. Oli ohjelmaa, laituritansseja, jazzia. Se toimi ja kiinnosti.