Epätodellinen tilanne Janne Ranisen epäillyssä naisen pahoinpitelyssä!
Vuonna 1978 syntynyt nainen ehti syyttää Janne Ranista myös siitä, että Janne olisi palkattu tappamaan hänet.
48-vuotiasta Janne Ranista syytettiin maanantaina Helsingin käräjäoikeudessa naisen pahoinpitelystä, jonka väitetään tapahtuneen 20. kesäkuuta 2022.
Tapahtumat sijoittuvat Hakaniementorille ja ajoittuvat noin kello 17.40:een.
Vuonna 1978 syntyneen naisen mukaan Janne löi häntä kerran nyrkillä kasvoihin.
Väitetyn tekopaikan alueella ei kuitenkaan ollut valvontakameroita, minkä vuoksi tapaus on tyypillinen sana sanaa vastaan -tilanne.
Janne kertoi olleensa Raivoomossa
Jannen asianajaja oli pahoillaan siitä, ettei tapahtumapaikalla ollut valvontakameroita, jotka voisivat todistaa Jannen syyttömyyden.
Jannen mukaan hän oli väitettynä tekoaikana Merihaassa, noin 700 metrin päässä työpaikallaan Raivoomossa.
Oikeudessa käytiin läpi myös Raivoomon varauskirjaa ja videotallennetta.
Videotallenteen aikaleima poikkesi tunnilla tapahtuma-ajasta. Jannen puolustus selitti tätä sillä, että kamerat oli asennettu väärällä kellonajalla, eikä sitä ollut koskaan korjattu.
Asianomistajan oikeusavustaja kuitenkin huomautti, että aikaleimoja voidaan väärentää.
Puheita palkkamurhasta
Koko tapaus vaikuttaa erikoiselta, sillä alle kaksi viikkoa aiemmin asianomistaja oli ehtinyt syyttää Jannea siitä, että tämä olisi palkattu tappamaan hänet.
Rikosilmoituksessaan nainen kertoi kuulleensa ex-miehensä isältä, että ex-mies olisi palkannut Jannen tappamaan ex-puolisonsa 4 000 eurolla.
Ex-miehen isä puolestaan kertoi poliisille, ettei ollut koskaan käynyt tällaista keskustelua ex-miniänsä kanssa.
Tämän väitetyn palkkamurhasyytöksen olisi tapahtunut kymmenen päivää ennen Hakaniementorin lyöntiä.
Poliisi päätti olla aloittamatta esitutkintaa kyseisestä tapauksesta.
Asianomistajan avustajan mukaan tämä päätös saattoi suututtaa Jannen.
Väitetty nyrkinisku kasvoihin
Istunnossa käsiteltiin syytettä väitetystä pahoinpitelystä 20. kesäkuuta 2022.
Naisen mukaan Hakaniementorilla oli paljon ihmisiä, kun Janne löi häntä kerran nyrkillä kasvoihin.
Avustajan mukaan uhri sai lyönnistä aivotärähdyksen sekä pään ja niskan alueen kipuja.
Kukaan ei kuitenkaan soittanut tilanteessa poliisia. Nainen kertoi lähteneensä suoraan Itä-Helsinkiin ja soittaneensa hätäkeskukseen noin puoli tuntia väitetyn lyönnin jälkeen.
Nainen toisti istunnossa, ettei hae julkisuutta.
Hän korosti myös, ettei tunne Jannea henkilökohtaisesti, mutta mainitsi sosiaalisessa mediassa olevan kuvan, jossa hänen ex-miehensä poseeraa Jannen kanssa.
Lisäksi nainen toisteli istunnossa palkkamurhapuheitaan.
Nainen varma Jannesta
Väitetyn nyrkiniskun nainen kertoi vaikuttaneen päivittäiseen elämäänsä ja aiheuttaneen hänelle traumoja.
Hän myös vakuutti, ettei ollut voinut erehtyä Jannesta, koska tunnisti tämän ex-miehensä somekuvasta.
Lisäksi hän kertoi tunnistaneensa Jannen kasvot myös kohusta, joka nousi aikanaan, kun Janne jakoi eräässä tilaisuudessa kuvan yhdessä silloisen pääministeri Sanna Marinin (sd) kanssa.
Nainen muisti oikeudessa joitakin asioita eri tavalla kuin esitutkinnassa. Hän perusteli tätä huonolla muistillaan, jota hän syytti väkivaltaisesta ex-puolisostaan ja aivovammasta.
Tällä hän selitti muun muassa sen, että oli kertonut toisaalla kaatuneensa iskun seurauksena ja toisaalla, ettei kaatunut.
Jannen vaimo paikalla
Lääkärinlausunnossa oli myös kirjattu, että nainen olisi lyönyt päänsä seinään, mutta istunnossa nainen kiisti tämän tapahtuneen.
Nainen kertoi olleensa ennen väitettyä pahoinpitelyä turvakodissa Vantaalla, mutta tämä liittyi hänen mukaansa toiseen henkilöön.
Jannen vuoksi hän kertoi lähteneensä seuraavana päivänä Jyväskylän turvakotiin.
Omassa puheenvuorossaan Janne kertoi, ettei ole koskaan tavannut naista ja kohtasi hänet ensimmäistä kertaa oikeudenkäynnissä.
Hän sanoi tuntevansa naisen ex-miehen, koska tämä oli järjestänyt musiikkitapahtuman, johon oli tilattu esiintymään Linda-Maria Raninen, eli Mercedes.
Jannen vaimo oli paikalla istunnossa tukemassa miestään ja tuhahteli muutamaan kertaan asianomistajan väitteille.
4 000 euroa kuin kuukausipalkka
Janne kertoi jättäneensä rikollisen elämän taakseen ja piti palkkamurhapuheita naurettavina.
Hän totesi, että ”palkkamurhasumma” 4 000 euroa oli pienempi kuin hänen kuukausipalkkansa.
Lisäksi hän toisti, ettei hänellä ole mitään syytä vahingoittaa naista eikä käsitystä siitä, miksi nainen häntä syyttää.
Nainen puhui useita kertoja Jannen päälle, kun tämä yritti puolustautua palkkamurhapuheiden järjettömyyttä vastaan.
Naisen soittama hätäpuhelu kuunneltiin suljettujen ovien takana.
Syyttäjä vaatii Jannelle sakkorangaistusta
Jannen osuudessa käytiin läpi hänen työhistoriaansa ja varauskalenteriaan. Lisäksi kuultiin todistajaa, joka oli ollut asiakkaana Raivoomossa vain hetki väitetyn pahoinpitelyn jälkeen.
Miespuolinen todistaja kertoi Jannen olleen paikalla saapuessaan kaverinsa kanssa.
Sen sijaan todistajana ei kuultu naisen ex-aviomiestä, jota Jannen puolustus olisi halunnut kuulla.
Syyttäjä vaatii Jannelle 50 päiväsakon suuruista sakkorangaistusta.
Asianomistaja taas vaatii Jannelta 1 800 euroa vahinkokorvauksia muun muassa tilapäisestä haitasta, kivusta, särystä sekä henkisestä haitasta.
Loppulausunnoissa asianomistajan avustaja pohti, että kyseessä voisi olla sattuma, että nainen ja Janne olivat samaan aikaan Hakaniementorilla, jolloin Janne olisi lyönyt häntä.
Levotonta käytöstä
Nainen käyttäytyi istunnon aikana levottomasti, ja tuomari joutui nuhtelemaan häntä useita kertoja sekä antamaan ”viimeisen varoituksen”.
Nainen ravasi tupakalla ja lähti hieman ennen istunnon päättymistä sovitusti pois kokonaan.
Jannen asianajajan mukaan tapauksessa ei ole mitään objektiivista näyttöä. Hän totesi, että ”maallikko voisi sanoa väitettä täysin päättömäksi”.
Janne itse sanoi, että väitetty lyönti ei sovi hänen rikoshistoriaansa ja piti tilannetta absurdina.
Hän harmitteli myös sitä, että asiaan on käytetty paljon rahaa, joka olisi voitu ohjata naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaan.
Tuomio annetaan kansliapäätöksenä perjantaina 21. maaliskuuta kello 10.00.
Syyttäjä perustelee
Istunnon jälkeen aluesyyttäjä Emilia Pekkala kertoi Seiskalle, miksi syyte nostettiin, vaikka tapaus saattaa vaikuttaa epäuskottavalta.
– Esitutkintamateriaalissa oli asianomistajan kertomus, lääkärinlausunto vammoista, jotka sopivat väitettyyn pahoinpitelyyn, sekä hätäkeskustelutallenne.
Emilia muistutti, että syytteen nostaminen edellyttää todennäköisiä syitä epäillyn syyllisyyden tueksi.
– Lisäksi esitutkintamateriaalissa oli valvontakameratallennetta vastaajan työpaikalta, mutta sen aikaleimassa oli merkittävä epäselvyys, Emilia viittasi tunnin heittoon.