Anneli Auerin lasten sijaisäidin käytös hämmensi oikeudessa – tuomari joutui jyrähtämään
Anneli Auerin lasten sijaisäitiä kuultiin käräjäoikeudessa todistajana. Huppupäinen nainen vuoroin itki ja raivosi.
Anneli Auerin lasten sijaisäitinä ollut nainen aloitti oman kuulemisensa itkun säestämänä Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa.
Video: Anneli Auer ja Jens Ihle ovat pitänyt yhteyttä jo vuosien ajan.
Hän istui selin yleisöön yllään iso musta huppari, jonka huppua hän piti päässään koko 10 tuntia kestäneen kuulemisensa ajan.
Kun syyttäjät aloittivat kuulemisen, naisen käytöksestä sai hauraan vaikutelman. Sijaisäiti puhui niin hiljaisella äänellä, että tuomarin täytyi kehottaa häntä muutamaan otteeseen puhumaan kovempaa. Lisäksi hän puhkesi useaan otteeseen vuolaaseen itkuun.
Kun puolustuksen asianajajat Kaarle Gummerus ja Markku Fredman aloittivat vastakuulustelun, sijaisäiti oli täynnä tulta ja tappuraa. Hän toisinaan jopa raivosi ja kyseenalaisti niin jyrkästi vastapuolen kysymyksiä, että tuomari joutui muutamaan kertaan huomauttamaan häntä.
– Vastatkaa vain kysymyksiin, tuomari jyrisi.
Hauras ja itkuinen sijaisäiti oli vain muisto, sillä tuolloin salissa nähtiin nokkela ja vastakysymyksiä heittelevä nainen, jonka äänikin oli nyt kuuluvampi.
Outo kuusitarina
Kun sijaisäitiä pyydettiin kertomaan Auerin vanhimman tyttären väitetyistä pahoista teoista, salissa kuultiin erikoisia tarinoita.
Aluksi sijaisäiti väitti, ettei muista enää yksityiskohtia, mutta lopulta hän kertoi tapahtumista, joiden vuoksi isosiskon sijaishuoltajuussopimus päättyi.
– Toiset lapset kertoivat, että hän oli lyönyt vasaralla meidän parkettilattiaan. Siellä on jäljet, mutta minulla ei ole tästä omia havaintoja.
– Sitten meiltä hävisi sytyttimiä ja tulitikkuja. Ajattelin, että miten voi olla. Kun seuraavana jouluna otin varastosta esiin luonnonmateriaalista tehdyn kuusen, siinä oli outo haju, jotain kemikaalia. Kun nostin sen esiin, kuusen sisällä oli piilotettuna tulitikkuaski, sijaisäiti selitti outoa kuusitarinaa.
Hän myös kertoi, että isosisko nautti siitä, kun muut kärsivät.
– Kun hänen veljellään oli polkupyörästä veitsellä viilletty kumi puhki, isosisko ajoi omalla polkupyörällään ja veli juoksi perässä. Tyttö nauroi ja hänestä se oli todella hauskaa, vaikka veljestä tuntui kurjalta, sijaisäiti jatkoi.
Iltarukouksiin ei puututtu
Isosisko veteli omia linjojaan myös iltarukouksissa.
– Kun muut rukoilivat, ”hyvää yötä, Jeesus myötä”, niin hän rukoili ”hyvää yötä, ilon myötä”. En kuitenkaan puuttunut siihen, kunnioitettiin jokaisen omaa tapaa, sijaisäiti kertoi.
Sijaisäidiltä kysyttiin, että olivatko he myöhemmin rukoilleet myös anteeksiantoa isovanhemmille. Isovanhemmat pitivät vahvasti Anneli Auerin puolta rikosasioissa.
– Se on jokaisen oma asia mitä halua rukoilla, nainen vastasi ja kiisti tiedon.
Hän myös kiisti sen, että perhe olisi uskovainen, vaikka sijaiskodissa ei televisiosta ollutkaan.
– Katsoimme sellaiselta näytöltä yhdessä muun muassa Disney-elokuvia, muita videoita ja Yle Areenaa.
Joululahjat annettiin ulkona
Puolustus yritti selvittää sitä, miksi lasten välit kaikkiin sukulaisiin menivät poikki.
– Miltä lapsista tuntui, kun sukulaisia ei päästetty jouluna sisälle? Markku Fredman tivasi sijaisäidiltä.
– Se oli selkeästi sovittu juttu. Se, että otimme lapset, oli todella suuri osallistuminen meiltä, eikä me aleta kestittämään näitä sukulaisia, hän vastasi.
Kun sukulaisvieraat tulivat ovelle, lapset komennettiin pihalle.
– Nämä 10 ihmistä tuli varoittamatta oven taakse, he antoivat lahjat lapsille. Ei se lasten kannalta ollut mitään ihmeellistä.
Fredman totesi, ettei lasten syntymä- tai rippijuhlissakaan käynyt sukulaisvieraita.
– Pidättekö mahdollisena sitä, että teidän oma käytös johti siihen, että lasten yhteydet kaikkiin sukulaisin kaikkiin katkesivat?
– Teidän suhtautuminen vanhimpaan lapseen, Anneli Aueriin, isovanhempiin ja täteihin (Jukka S. Lahden sisaruksiin) muuttui viileäksi. Onko lapsilla ollut viileä suhtautuminen näihin sukulaisiin ennen teidän viileää suhtautumista? juristi kyseli.
– Ei ole ollut kielteinen suhtautuminen vanhimpaan tyttäreen tai Anneli Aueriin, sijaisäiti kiisti.
Haukkui isosiskoa
Sijaisäiti kertoi, kuinka vanhin lapsi pyrki kontrolloimaan ja jopa muuttamaan sijaisvanhempien käytöstä.
– Kun vanhin lapsi muutti pois, muut lapset olivat helpottuneita. Heidän ei tarvinnut enää varoa mitä sanoo.
Puolustus esitti sosiaalitoimen kirjauksia, joissa vanhinta tyttöä on kuvattu kiltiksi, avuliaaksi ja sisaruksiaan kohtaan huomaavaiseksi.
– Ainoat negatiiviset kirjaukset ovat siltä ajalta, kun hän oli teillä. Mikä selittää sen? puolustuksen asianajaja ihmetteli.
Sijaisäidin mukaan tyttö osasi käyttäytyä eri tavalla aikuisten kuin lasten seurassa. Samalla hän kertoi esimerkin keskustelusta, jonka kuuli puutarhassa ollessaan.
– Poika halusi tulla ajoissa syömään, mutta tyttö torui häntä, että miksi nyt menet, sijaisäiti selitti.
Perhe lähti pakomatkalle
Kun Anneli Auer pääsi vankilasta toukokuun 25. päivänä 2011, alkoivat samalla keskustelut lasten mahdollisesta palauttamisista sijaisperheeltä takaisin äidilleen.
Asiassa oli monta ilmassa olevaa kysymystä, sillä varsinainen tuomio julistettiin vasta heinäkuun 1. päivänä.
Oikeudessa on tullut esiin, että heti kun lasten koulut loppuivat, sijaisperhe oli lasten kanssa koko kesän tavoittamattomissa. Ainoastaan kerran kuukaudessa tehdyt tapaamiset hoidettiin sovitusti. Anneli itse on kertonut jo aiemmin, että tuolloin hän huomasi lasten suhtautuvan häneen etäisesti.
Saman kesän aikana kolmen nuoremman lapsen seksuaalirikostuomioihin johtaneet kertomukset alkoivat. Nyt lapset aikuistuttuaan ovat siis peruneet kertomuksensa.
Ensin lasten kertomukset alkoivat Jukka S. Lahden murhayön tapahtumista. Kertomukset videoitiin ja ne sijaisperhe toimitti Poriin syyttäjä Jarmo Valkamalle, jonka oli syyttänyt Annelia jo murhajutussa, jonka syytteet olivat siis hetkeä aiemmin kaatuneet.
– Sitten lähdimme pakomatkalle, sijaisäiti kertoi.
Siihen, kuka heidät ohjeisti pakomatkalle ja miksi sellaiseen ylipäätään oli syytä, ei selvinnyt.
Pakopaikkoja vaihdettiin
Ensin perhe pakeni Saloon, jossa he majailivat hotellissa.
Sijaisperheen isä kertoi omassa kuulemisessaan murhaa tutkineen Porin rikospoliisi Tapio Santaojan ottaneen yhteyttä ja esittäneen pyynnön, että sijaisisä kysyisi lapsilta seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvistä asioista.
Keskiviikkona 24.8. esitetty pyyntö johti siihen, että seuraavan viikon maanantaina materiaali oli valmis ja toimitettiin eteenpäin.
Tämän jälkeen alkoivat lasten oikeuspsykiatriset haastattelut, mutta sijaisperheen pakomatka jatkui nyt Paraisille, josta he olivat sijaisäidin kertoman mukaan vuokranneet mökin.
Lasten koulukin oli jo alkanut, mutta tuon ajan he kävivät kotikoulua.
– Siellä mökillä oli tilaa juoksennella ja leikkiä. Siellä oli omenapuita ja lapset saivat vapaasti syödä omenoita, sijaisäiti kuvaili.
Puolustuksen asianajaja ihmetteli, miten lapset suhtautuivat, kun pakopaikkoja vaihdettiin ja koulukin jo alkoi.
– Ihan luontevasti ne sen otti. Oli turvallisuuden tunne, sijaisäiti vakuutteli.
Suuttui rahapuheista
Sijaisäiti hermostui, kun puhe kääntyi heidän perheensä talouspuoleen.
Puolustuksen tarkoituksena on esittää, että lasten tultua perheeseen sijaisvanhempien taloudellinen tilanne koheni.
Mikäli sijaisperhe olisi menettäneet lapset vuonna 2011 Annelin vapauduttua, heidän tulotasonsa olisi laskenut.
Kun puolustus esitteli lapsista saatuja rahasummia, sijaisäiti hermostui. Myös sijaisisä oli aiemmassa kuulemisessaan hermostunut samasta aiheesta.
– Teillä pitäisi olla ne tiedot, nainen tiuski puolustuksen kysellessä raha-asioista.
Selvisi, että perheen sijaisisä oli ollut lomautettuna lasten tullessa taloon.
– Hänellä oli ihan hyvät ansiosidonnaiset ja mun vuositulot yli 20 000 euroa.
Sijaisäiti kertoi, että oli opiskellut ja tarkoitus oli valmistua uuteen ammattiin. Näin ei kuitenkaan käynyt.
– Se tyssäs siihen.
Vaikeni uudesta veneestä
Puolustuksen asianajaja esitti poliisin tietoihin perustuen, että vuonna 2017 yksistään sijaisäiti olisi saanut 79 182 euroa palkkiota lapsista.
– Ostitte vuonna 2011 veneen, mutta milloin ostitte sen isomman veneen? asianajaja kyseli.
– En muista. Nämä ovat yksityisasioita, joista en halua puhua. Aiemmin näistä tehtiin kiusaa, että olemme lasten rahoilla mukamas ostaneet kalliimman auton.
Seiskan tekemän ansiotuloselvityksen mukaan sijaisvanhempien yhteistulot romahtivat oleellisesti lasten lähdettyä pois.
Lapset ovat kertoneet, etteivät saaneet viikkorahaa. Sijaisäiti väitti heidän saaneen pikkulapsina viikkorahaa ja teini-iässä 50 euroa kuukausirahaa.
– Lisäksi mieheni maksoi heille bonusrahaa.
Kuitenkin toiseksi vanhin tytär kertoi saaneensa kuukausirahaa vain kolme viimeisintä kuukautta ennen poismuuttoaan.
– Ei pidä paikkaansa, sijaisäiti tiuskaisi.
Lukot piti vaihtaa
Oikeudessa nyt jo aikuiset lapset ovat kertoneet sijaiskodin erikoisista säännöistä.
Sijaisäidiltä kysyttiin syytä siihen, miksei lapsille annettu omia avaimia.
Seurasi pitkä ja rönsyilevä vastaus, jossa sijaisäiti kertoi tapahtumista, jotka olivat tapahtuneet pojan koulukaverille. Tapaus liittyi koulussa olleen lokerikon murtoon ja luokkatoverin kadonneisiin avaimiin. Varsinaiseen kysymykseen tämä tapahtuma ei liittynyt millään tavalla.
Lopulta sijaisäiti myönsi, ettei edes teini-iässä lapsille annettu omia avaimia.
– Kuultiin jälkeenpäin että mieheni taskusta oli otettu avaimet ja suutarilla teetetty kopiot.
– Ja sen jälkeen vaihdettiin uudet lukot. Joista ei pysty samalla tavalla teettämään uusia avaimia, sijaisäiti selitti.
Hänen mukaansa vanhin tytär olisi tehnyt teon.
Suihkukielto ja ruokarangaistuksia
Lapset eivät olleet edes teini-iässä keskenään kotonaan, vaan siellä oli aina jompikumpi sijaisvanhemmista.
Sijaisäiti myönsi myös monia muita erikoisia sääntöjä, jotka olivat ikään kuin jääneet lapsuusvuosista päälle.
Tytöiltä oli evätty suihkukielto, jääkaapille ei saanut mennä ilman lupaa ja ruokarangaistuksia noudatettiin.
– Katsoin paljon myös läpi sormien. Kerrankin poika tuli jalkapallotreenisestä liian myöhään. Annoin hänelle kuitenkin nuudeleita, vaikka ruoka-aika oli jo mennyt. Meidän sääntöjen mukaan, jos ruokailuun ei tultu, niin sitten syötiin seuraavalla ruoka-ajalla.
Jääkaapille ei saanut mennä.
– Käytännössä tein aina ruokaa, joten sinänsä sinne ei tarvinnut mennä.
Tikkamuisto itketti
Sijaisäiti kuvaili syyttäjille suhdettaan lapsiin lämpimäksi ja se, että kaikki ”päättyi kuin seinään”, sai hänet itkemään vuolaasti.
Hän muisteli perheen, tuolloin jo omilleen muuttaneen pojan kanssa Ruissalossa tehtyä viimeiseksi jäänyttä kävelyretkeä, jolloin he pysähtyivät tutuille paikoille katselemaan maisemia.
Sijaisäidistä kävelyretki tuntui kuin jäähyväisiltä, vaikka tuolloin hän ei vielä osannut aavistaa, ettei enää näkisi tätäkään lasta.
– Tuttu tikka ei ollutkaan paikalla ja totesimme, että katsotaan sitten ensi kerralla, josko tikka olisi tullut takaisin. Seuraavaa kertaa ei koskaan tullut.
– Jokainen lapsista oli omana itsenään rakkaita ja tärkeitä. Tuntuu ihan hirveältä, että kaikki on mennyt hukkaan. Et ihan kuin ne nyt olisi Anneli Auerin lapsia, sijaisäiti itki.
”Töykeä sossu”
Puolustusasianajajien kuulustelu paljasti karun tavan, jonka seurauksena nuorimman tyttären hoitosopimus rtisanottiin.
Toiseksi nuorin oli tuolloin vaihto-oppilaana Uudessa-Seelannissa, kun nuorimman lapsen, tuolloin 14-vuotiaan tytön kertoman perusteella sosiaalityöntekijä otti yhteyttä sijaisvanhempiin.
Oikeudessa sijaisäitiä pyydettiin kuvailemaan joulukuun 12. päivän tunnelmia 2018.
– Meihin otti yhteyttä hyvin töykeä sossu. Hän oli kovasanainen ja röyhkeä meitä kohtaan. Tilanne kärjistyi niin, että mieheni irtisanoi sopimuksen. Ja tyttö lähti saman tien.
Puolustusasianajaja Fredman vielä korosti sitä, että kun sopimus sanottiin irti, niin lapsen oli lähdettävä heti ovesta ulos.
– Totta kai se tilanne itketti kovasti. Ei se ollut kevyt juttu, sijaisäiti myönsi.
Taustalla rikosilmoitus
Kun vaihto-oppilaana ollut tyttö tuli takaisin Suomeen, sijaisvanhemmat eivät olleet häntä vastassa.
– Meillä ei ollut tietoa siitä, koska hän tulee.
Sijaisäiti myönsi, että he olisivat saaneet tavata lapset vielä myöhemmin.
– Mutta meidän olisi pitänyt ensin tavata se sosiaalityöntekijä, joka käyttäytyi epäasiallisesti meitä kohtaan. Hän olisi halunnut tulla väkisin meille kotiin.
Sosiaalityöntekijä oli tehnyt sijaisvanhemmista myös rikosilmoituksen lapsien kaltoinkohtelusta, mutta poliisi lopetti tutkinnan heti alkuunsa. He eivät edes käyneet sijaisvanhempien kotona.
Sijaisäidin näkemyksen mukaan lapset olivat muuttaneet aiempia kertomuksiaan rahan vuoksi ja siksi suhtautuivat heihin negatiivisesti.
– Suomi24.fi -sivustolla oli sellainen Ruskon osasto. Sain yhdeltä lapselta tietää, että heistä oli kirjoitettu palstalla. Ja luvattu 50 000 euroa, jos he muuttavat puheitaan.
Sijaisäidin kertomus hämmensi puolustusasianajaja Fredmania, sillä kertomuksessa oli monia kohtia, joista ei saanut selvyyttä.
– Mistä näitä kirjoituksia löytyy? Onko teillä syyttäjillä jotain tietoa näistä? asianajaja kyseli, mutta ei saanut vastausta.
Sijaisäidin kuuleminen kesti kaikkiaan 10 tuntia.
Oikeudenkäynnin viimeinen istuntopäivä pidetään tammikuun 15. päivänä.
