Mika Salo, 54, astelee toimittajaa vastaan asuintalonsa rappukäytävässä.
– Tänne on vieraiden aina hieman vaikeaa löytää, Mika sanailee hymyssä suin.
Asunto on toden totta hieman syrjäisemmällä kadulla, mutta kuitenkin vain kiven heiton päässä Tallinnan keskustan palveluista ja nähtävyyksistä. Mika asuu kerrostalon ylimmässä kerroksessa.
– Tämän kerroksen kaikki muut asunnot ovat toimistotiloja. Kotini on ainoa, jossa asutaan. Se on kiva juttu.

Asuinalue vaikuttaa rauhalliselta. 130-neliöisen kodin valtavalta terassilta avautuu henkeä salpaava näkymä Tallinnan kattojen ylle. Alas katsottaessa silmiin osuu vehreä puisto, jonne paikalliset ovat kerääntyneet viettämään kesäpäivää.
– Itseasiassa joskus tuolta puistosta on kuulunut aseiden laukauksia, kun jotkut ampuvat puiston lintuja, Mika kertoo nojaillessaan parvekkeen kaiteeseen.
– Lintuja on ihan tuhottomasti! Niitä käyskentelee täällä minunkin terassillani. En ole varma, mitä lajia ne ovat, mutta niitä on paljon.
Mikalla oli täällä terassilla terassikalusteet, mutta jäljellä on enää vain vaaleat jäljet.
– Jouduin heittämään ne pois, kun linnut olivat syöneet kaikki puuosat! Onneksi olin hoksannut ottaa kalusteiden pehmusteet sisälle turvaan. Muuten linnut olisivat vieneet varmasti nekin mukanaan, Mika sanoo päätään pudistellen.

Mika ajoi F1-formulaa ammatikseen vuosina 1994-2002 ja myöhemmin hurjapää on F1-kommentaattorina. Nykyään Mika keskittyy kuitenkin kyseisissä kilpailuissa tuomarointiin.
Salo asui vielä 2000-luvun alussa Monacossa, mutta muutti kymmenen vuotta sitten Tallinnaan. Sama asunto on palvellut häntä kaikki nämä vuodet.
– Olen ollut tyytyväinen. Täällä on hyvä olla. Ympärillä on paljon todella loistavia ravintoloita.
Keittiön edustalla komeileva kirjahylly pursuaa ruoanlaittoaiheisia kirjoja ja Mika kertookin nauttivansa ravintolaillallisten ohella myös itse kokkaamisesta.

Mikan asunnon olohuone ja keittiö ovat yhtä suurta tilaa. Keskellä kotia lepää näyttävä kulmasohva, jonka edessä kohoaa marmorinen takka.
– Talvella tässä on mukavaa nautiskella takkatulen lämmöstä. Näin kesäisin takkaa tulee kuitenkin harvemmin lämmitettyä, siksi se on nyt hieman pölyinen.
Pölyisiksi ovat jääneet Mikan mukaan myös asunnon ikkunat.
– Teen harvoin itse mitään kotitöitä, sillä minulla käy täällä siivooja. Nyt ikkunat näyttävät kuitenkin aika likaisilta. Hyvä kun ulos näkee!
– Siivooja ei ole käynyt täällä viimeiseen kolmeen kuukauteen, sillä hän hukkasi avaimensa. Kävin juuri teettämässä hänelle uuden avaimen, Mika päivittelee.

Entinen F1-kuski Mika Salo ja Henna Pihlaja: yllätysero!
Televisiota Mika kertoo katsovansa harvoin. Näköradio pauhaa silti parhaillaan ja ruudulla pyörivät musiikkivideot sekä kaiuttimista kantautuva musiikki luovat asuntoon rentoa tunnelmaa.

– Tv on kyllä aina päällä luomassa taustahälyä, Mika huomauttaa.
Asunnossa elämisen ääniä ovat luomassa myös Tallinnassa satunnaisesti vierailevat lapset.
– He ovat jo siinä iässä, että käyvät täällä usein ihan itsekseenkin. He järjestävät täällä aina jotain juhlia kavereidensa kesken.

Mikan lapset asuvat pääsääntöisesti äitinsä, Mikan ex-puolison luona Suomessa. Poika Max on 19-vuotias ja tytär Mai on täyttänyt hiljattain 17.
Harvinainen yhteiskuva! Tässä on Mika Salon 16-vuotias tytär: Olen ylpeä sinusta!
Tallinnan yöelämästä kysyttäessä Mika kertoo, ettei ole tutustunut viime vuosien aikana siihen erityisen tarkasti. Myös koti on pyhitetty rauhoittumiselle.
– En järjestä täällä juhlia. Haluan pitää tämän semmoisena rauhallisena tukikohtana.

– En kutsu tänne edes vieraita yöpymään. Kerran erehdyin antamaan kotini vieraille ihmisille lainaksi. Kun tulin takaisin, kaikki viihdekeskuksen kaukosäätimet olivat kadonneet!
– Sen jälkeen päätin, etten päästä tänne enää tuntemattomia ihmisiä yöpymään, Mika toteaa päättäväisesti.
Autourheilun parissa edelleen työskentelevä Mika on löytänyt vuosien saatossa itselleen mieleisen harrastuksen. Entisen F1-kuskin tie on vienyt maaseudulle, missä hän harrastaa ystäviensä kanssa metsästystä.
– Täällä Virossa on todella paljon villisikoja, pääasiassa niitä tulee metsästettyä.
– Kanta on nykyään kunnossa, mutta jossain vaiheessa villisiat oli metsästetty täältä melkein sukupuuttoon, ja lisäksi ne sairastivat afrikkalaista sikaruttoa, Mika kertoo.
Kaipaamaansa maaseudun rauhaan Mika pääsee kymmenessä minuutissa.

– Niin lähellä löytyy jo metsää, lehmiä ja kanoja. Se on ihan landea.
– Meillä on itseasiassa lähellä omiakin maita, joilla käymme frendien kanssa metsällä.
Saarenmaan ja mantereen yhdistävä saari Muhu on Mikan ja metsästyskavereiden tukikohta.
– Meillä on siellä oma metsästysmajakin.
Mikan asunnon työhuoneen sivuseinää peittää valtava vitriinihylly, joka on täynnä hänen metsästystamineitaan. Sieltä löytyy erilaisia housuja, takkeja ja lakkeja.
Aseita Mika ei säilytä kotonaan. Niille on löytynyt oma paikka varastosta.
Talviaikaan metsästys on Mikan mielestä mukavinta.
– Oikeastaan syy on vain siinä, että villisiat erottuvat lumessa paremmin, Mika tuumaa.