Tuomas Kyrön Mielensäpahoittaja muutti kaiken: ”Tulin luoneeksi hirviön”

Eihän sitä itse ajattele olevansa 50-vuotias. Niin ajattelee myös Tuomas Kyrö.

– Sen huomaa vain Prisman irtokarkkihyllyllä, kun luulee tarvitsevansa nameja. Ne parhaat karkit ovat tietenkin alimmalla rivillä, jonne viisikymppinen ei taivu, kun selkä on jäykkä edellispäivän koripalloilun jäljiltä, kirjailija pohtii.

– Siinä sitten miettii, pitäisikö pyytää apua, käydä makaamaan lattialle vai tyytyäkö keskirivin karkkeihin. Siinä se ikä konkretisoituu.

Tällainen tarinankerronta ja huumori ovat tehneet Tuomaksesta yhden Suomen menestyneimmistä ja tunnetuimmista nykykirjailijoista.

”En osaa muuta...”

Tuomas miettii hetken kysymystä, mikä saa hänet kirjoittamaan..

– Löysin 25 vuotta sitten ammatin, jota tykkään tehdä edelleen ja saan siitä toimeentuloni. Kirjoitan työkseni ja ilokseni. Enkä osaa muuta yhtä hyvin, hän aloittaa.

Jotain sanottavaakin pitää olla, mutta työhön ryhtyessään kirjailija ei vielä tiedä, mitä hän tarkalleen haluaa sanoa. Tuomakselle kirjoittaminen on myös keino jäsentää ajattelua.

– Jäsentää, tajuta, ymmärtää, järjestys vaihtelee. Kirjailijan työ on hitaampaa kuin journalismi tai some, jossa pitää olla heti mielipide.

– Puhuminen on minulle huomattavasti vaikeampaa. Minun aivoni suuntautuvat paljon tarkemmin näppikselle. Kirjoittaessa poistaminen on ihaninta, kun sössön alta löytyy se kirkkain ydin.

Tuomas on jopa sanonut, että hän haluaisi kirjoittaa anonyymisti.

– Julkisuus on turhaa, mutta näkyvyys on välttämätöntä. Jos ei kukaan tiedä sinusta, kirjoja ei osteta tai kuunnella, mutta lukijana minua ei ole koskaan kiinnostanut kirjoittajan tarina tai ajatukset. Jos kirja on hyvä, teksti itsessään riittää. Kirjoittaminen on palkitsevaa, kirjoista puhuminen ei niinkään.

Huono korvaus

Kirjoja kuunnellaan yhä enemmän ja luetaan yhä vähemmän, mutta Tuomas sanoo, ettei hän romaania kirjoittaessaan mieti kirjoittavansa silmien sijaan korville. Hänen tiivis ilmaisu sopii myös kuunneltavaksi, ja hänen suuri läpimurtonsa tapahtui kuunnelman kautta.

Tuomas kirjoitti radiokuunnelman vastarannan kiiskestä, joka näyttelijä Antti Litjan tulkitsemana rustasi kirjeitä lehtien yleisönosastoihin. Näin syntyi Mielensäpahoittaja.

– Korvaus oli niin huono, että kirjoitin sen siten, että jos kustantaja olisi armelias, se toimisi pienin muutoksin myös kirjana. Tulin luoneeksi hirviön. Mielensäpahoittaja muutti kaiken. Ei ne minun kirjani ennen sitä kiinnostaneet suurta yleisöä.

Mielensäpahoittaja on elänyt jo 15 vuotta, tuottanut yli 20 kirjaa, matkannut ulkomaille ja valkokankaille. Neljäs elokuva julkaistaan syksyllä Mika Kaurismäen ohjaamana.

– Se saa happea aina siitä, kun uudet ihmiset innostuvat tekemään sitä. He löytävät siihen omat kulmansa, ja se avaa minullekin, että se taipuu tähänkin suuntaan.

Kuin kolumnin kirjoittamista

Vaikka Tuomas sanoo kirjoittavansa luontevammin kuin puhuvansa, televisiossa esiintyminen kuuluu silti hauskan nykykirjailijan työhön. Tuomas katsoi nuorena Uutisvuotoa, jossa kynäniekat Jari Tervo ja Tommy Tabermann esiintyivät suvereenisti.

– Silloin mietin, että tuollaisessa formaatissa minäkin voisin olla hyvä.

Aikanaan kutsu vieraaksi tuli Tuomaksellekin. Hän erehtyi menemään nauhoituksiin valmistautumattomana ja rentona.

– Jumalauta mä olin huono. Ne söivät mut elävältä, Tuomas muistelee.

Kokemus opetti, että kirjailijan pitää valmistautua televisioesiintymiseen kuin kolumnin kirjoittamiseen.

– Mehän olemme pakinoitsijoita. Väitän, että jos Mika Waltarin aikana olisi ollut tällaisia ohjelmia, hän olisi istunut paneelissa. Välineet vain ovat hänen ajoistaan muuttuneet.

Tuomaksella on haaveena työstää parikin kirjaa, jotka ovat olleet kehittelyssä yli kymmenen vuotta, mutta kyllä muitakin unelmia on.

– Haluaisin nähdä tenniksen grand slam -turnauksen, mielellään alle 30 asteen lämpötilassa. Se taitaa olla nykymaailmassa vaikeaa.

Tuomas on myös pilapiirtäjä

– s. 4. kesäkuuta 1974 Helsinki

– puoliso, kaksi lasta

– esikoisteos Nahkatakki (2001), jonka jälkeen yli 20 romaania

– kuunnelmasarjasta alkunsa saanut tavaramerkkiteos Mielensäpahoittaja 2010, sen jälkeen useita Mielensäpahoittaja-kirjoja, elokuvia ja näytelmäversioita

– julkaissut 2023 elämäkerralliset teokset Aleksi Suomesta sekä Nyrkki – Kehässä Robert Helenius

– toiminut myös pilapiirtäjänä, käsikirjoittajana ja televisioesiintyjänä

– useita palkintoja ja huomionosoituksia; Pro Finlandia 2020