Sebastian esiintyi Tarja Haloselle taikurin vaimon housut jalassa – oululaismiehen elämä on sirkusta
Sirkuksesta tuli koti Sebastianille 20 vuotta sitten.
Sirkus Finlandiassa juontajana työskentelevä Sebastian on kiertänyt sirkuksessa yli kahden vuosikymmenen ajan.
– Olen todella viihtynyt, ja tämä on ollut hieno seikkailu, hän kuvailee Seiskalle.
Sebastian, oikealta nimeltään Seppo Tauriainen, 40, on työskennellyt uransa aikana myös klovnina, taikurina sekä vatsastapuhujana. Sirkuselämän hän aloitti 16-vuotiaana.
– Lapsuuden haaveammattini oli pappi. Aluksi minun tosiaan piti olla mukana sirkuksessa vain kesän ajan, mutta sitten ne teologian opiskelut jäivät. Sirkuksessa oli lopulta niin kiva olla, ettei minun tarvinnut alkaa toista työtä opiskella.
Vaikka sirkuksessa työskentelyyn liittyy taikaa ja hienoja esityksiä, on päivissä myös arkisia askareita.
– Kyllähän siinä eletään sitätavallista elämää, jossa pyykit on pestävä ja tiskit tiskattava. Erilaista on tietenkin se, että matkustamme paikasta toiseen. Päivän kohokohta on se, kun saa olla mukana esityksessä.
Salkkareista tuttu Hannu vaihtoi alaa – asuu vanhassa matkailuautossa ympäri maailmaa
Tuurasi taikurin avustajaa
Sebastianin ensimmäinen kerta sirkusmaneesilla jäi hänen mieleensä. Hän oli silloin telttapoikana, jolloin hän pysytteli pois teltasta näytöksen aikana. Taikurin avustajan ei yllättäen ollutkaan mahdollista osallistua esitykseen, ja tiedossa oli, että yleisöön saapuisi tasavallan presidenttinä ollut Tarja Halonen.
– Taikuri muisti minut, kun olin aina seuraamassa esitystä teltan ovenraosta. Sain sitten avustajan takin sekä taikurin vaimon housut lainaan, sillä avustajan housut olivat kadonneet. Menin ensimmäistä kertaa maneesille siis niin, että presidentti oli katsomassa. Se oli jännittävää, ja sitten työni siirtyivätkin teltan pihalta sisälle.
Kulttuurieroja maailmalla
Sebastian on saanut kiertueiden aikana ystäviä sirkusesiintyjistä, ja hän on kiertänyt monissa maissa työnsä parissa. Hän on ollut töissä Norjassa, Kiinassa, Belgiassa, Ruotsissa, Virossa ja Amerikassakin.
– Ne olivat hienoja reissuja. Sirkus on aina tavallaan samanlainen ympäri maailmaa sääntöjen puitteissa, mutta joitain kulttuurieroja oli. Amerikassa esimerkiksi esiintyjät eivät tehneet juuri mitään muuta kuin esityksensä. Aloin siellä kiertueella laittaa itse vaunuuni sähköjohtoja haalarit päälläni, mutta minulle tultiin sanomaan, että eivät esiintyjät tee tuollaista tai täytä vesitankkeja. Niille oli omat tekijänsä. Se yllätti minut.
– Esiintyjät myös istuivat omissa pöydissään ruokalateltassa, mutta kävin kyllä välillä istumassa telttaväen pöydässä, koska heillä oli tosi hauskoja juttuja.
Suomessa kaikki sirkuslaiset ovat samaa porukkaa, tosin täällä sirkuksella ei ole mukanaan ruokalatelttaa.
– Yhteishenki on minusta tärkeää, koska olemme vuodesta seitsemän kuukautta tien päällä ja asumme viereisissä vaunuissa. Kaikki auttavat toisiaan.
Kiertue-elämä vaatii luonnetta
Sebastian arvelee, että sirkuksen mukana työskentely vaatii tietynlaista luonnetta, sillä siinä ollaan paljon pois kotoa läheisten luota. Jotkut ovat voineet tästä ja muista käytännön syistä olla mukana vain yhden kauden, koska se ei ole ollut heidän juttunsa.
– On paljon sellaista, mitä kotona ei tapahdu. On sähkökatkoksia, eikä aina tule lämmintä vettä ja sen sellaista. Mutta jos kokonaisuus on hyvä, niin silloin tuollaiset pikkuasiat eivät häiritse.
Juontaja itse on kotoisin Oulusta, ja hän asustelee yksin. Sebastian sopeutui jo nuorena liikkuvaan elämäntyyliin, eikä se tuntunut hänestä vaikealta.
– Sirkus oli minun ensimmäinen oma kotini. Asuin vanhempien luona silloin, kuin lähdin ensimmäisille kiertueilleni, joten pääsin sirkuksen kautta tavallaan itsenäistymään.
Martti Suosalolla huikea urakka: Opettelen sirkusteltan kasaamista
Vain kerran pois näytöksestä
Sairastumisia sattuu välillä, mutta sirkuslaiset ovat Sirkus Finlandian juontajan Sebastianin mukaan hurjan sitkeitä. Tilanteen on oltava todella vakava, että joku esiintyjistä tai hän itse ei astuisi yleisön eteen.
– On äärimmäisen harvinaista, että joku jäisi pois näytöksestä. Muistan näiden kaikkien vuosien aikana olleeni vain yhden kerran poissa. Silloin tein hommia klovnina ja niin kipeä, että pyörryin juuri ennen esitystäni. Minut raahattiin vaunuun toipumaan.
– Se näytös on pieni rutistus tehdä, että yrittää vain sen ajan jaksaa, ja sitten pääsee taas lepäämään. Teemmetietenkin kaikkemme, jotta emme sairastuisi.
Noudatamme sääntöjä
Sirkuselämässä kulkee mukana monenlaisia taikauskoja, joihin perustuvia sääntöjä noudatetaan.
– Muistan erään tapahtuman aivan urani alkuvuosilta. Sirkuksen silloisen juontajan tausta oli teatterin parissa, joten hän ei ehkä tiennyt sirkusmaailman kaikista uskomuksista. Hän tuli aukinaisen sateenvarjon kanssa telttaan.
Eräs vanha sirkuslainen oli sanonut juontajalle, että siitä seuraisi huonoa onnea. Juontaja ei kuitenkaan sulkenut sateenvarjoa.
– Seuraavana päivänä teltan ankkurit alkoivat nousta maasta tuulella, ja sitä pidettiin sateenvarjon syynä. Kyllä noita sääntöjä on parempi noudattaa, sillä koskaan ei voi tietää.
Aku Hirviniemi ja Sonja-rakas pussailivat sirkuksessa – kuvat!
Yleisöstä kärsivällisempi
Parinkymmenen vuoden aikana Sebastian on huomannut hyvänlaatuisen muutoksen yleisössä.
– Alkuaikoina yleisö ei malttanut pysyä enää finaalinumeron loppuun saakka paikoillaan. Finaalin aikana näkyivät vain ihmisten selät, kun he olivat nousseet paikoiltaan ja matkalla ulos. Se oli kuin leffan lopputeksteissä. Siksi pidimme esityksen silloin tosi lyhyenä.
– Nykyään jaksetaan katsoa aika pitkiäkin finaaliesityksiä. Ne seurataan paikalla ihan loppuun saakka.
Seiska on parasta sovelluksessa! Täysin uudistuneen Seiska-mobiilisovelluksen voit asentaa Android-laitteeseesi täältä ja iOS-laitteeseesi täältä.