Saariston Martta -blogista tunnettu Piia Petäjäjärvi: Vanhan kansakoulun keittiö on kotini sydän
Saariston Martta -ruokablogia pitävä Piia Petäjäjärvi, 52, ottaa vieraansa iloisena vastaan syksyisessä Kemiönsaaressa. Piia asustaa Marko-miehensä kanssa entisessä kansakoulussa. Pihassa temmeltävät kanat ja Filip-kukko. Ovella reportteria tervehtii suuri ja suloinen Meeri-koira.
– Tulimme katsomaan paikkaa 16 vuotta sitten, ja hurmaannuin siihen heti. Muutama vuosi sitten muutimme Helsingistä tänne kokonaan. En kaipaa enää kaupunkielämää, viimeksi kolme vuotta sitten pääkaupungissa käynyt Piia toteaa.
Auringonvaloa tulvivassa salissa on paljon katseltavaa, mutta talon varsinainen sydän on keittiössä. Siellä Piia valmistaa lukijoilleen mitä näpsäkämpiä kotiruokia.
Piian innostus ruuanlaittoon syntyi jo lapsena, kun hän seurasi vanhempiensa kokkailuja. Myös Piia itse sai osallistua keittiön askareisiin pikkuveljensä kanssa.
– Opiskeluaikoina kaverit ovat kyselleet esimerkiksi miten tehdään sämpylöitä ja sen sellaista, jolloin olen auttanut heitä. Ikinä en ole tehnyt työkseni ruokaa, mutta olen aina ollut kiinnostunut trendeistä ja valmistanut ahkerasti ruokaa kotikeittiössä.
Aluksi Piia teki Koti ja keittiö -lehdelle blogia, mutta perusti sittemmin toiminimen. Myöhemmin maalle muuttanut bloggaaja arvelee, että elämä maaseudulla on ihmisistä kiinnostavaa.
– Aloin sitten kirjoittaa omaa Saariston Martta -blogia, jossa jaoin arkeani ja reseptiikkaa.
Pian Piia tekikin jo pienimuotoista catering-työtä ja valmisti tilauksesta sämpylöitä, voileipäkakkuja ja keittojakin. Hän myös purkitti omaa hilloa ja muita tuotteita, joita myytiin lähikaupan hyllyllä.
– Toin brändini alla omia tuotteita myyntiin, mutta sitten havahduin siihen, ettei yhdestä naisesta ole kaikkeen. Minulla oli liian monta rautaa tulessa. Silloin päätin, että keskityn nyt vain blogiini.
Työ toi mukanaan kaupallisia yhteistöitä sekä ohjelmia AlfaTV:lle. Monessa liemessä keitetty Piia paljastaa, ettei hänellä ole varsinaista bravuuria.
– Olen hyvä kaikessa! Ei myöskään ole sellaista ruokaa, josta en pitäisi.
Piia on valittu 2020 Kemiönsaaren kunnan lähettilääksi. Hän hyödyntää mieluusti läheltä ja luonnosta saatavia raaka-aineita.
– Marjastan ja sienestän. Pihasta puolestaan kerään kriikunaa ja omenoita, sekä tietysti omasta kanalasta kananmunia. On myös hienoa saada käsiinsä tuoretta kalaa.
Harrastamme naapureiden kanssa usein vaihtotaloutta: minä saan silakoita, ja annan vastapalvelukseksi vaikka limpun.
– Kannustan myös käyttämään mahdollisimman paljon paikallisia palveluita. Meillä on sellainen sanonta, että pidetään rahat saarella.
Bloggaaja pyrkii valmistamaan viikoittain kasvisruokaa ja kokeilemaan uusia juttuja.
– Esimerkiksi grillaamista pidetään äijälajina, mutta kyllä naisistakin on siihen hommaan.
Saariston Martan ateriarytmi on melko keskieurooppalainen, sillä hän syö mieluusti myöhemmin.
– Syömme illallisen vasta puoli yhdeksän-yhdeksän aikaan. En ole mikään leivänpuputtaja tai banaaninsyöjä. Sekä lounas että iltaruoka ovat täyttäviä, lämpimiä aterioita.
Huikopaloja tai herkkuja ei Piian kodista löydy laisinkaan. Osittain asiaan vaikuttaa se, että kauppaan lähtiessä on mietittävä, mitä sieltä ostetaan. Marketit kun eivät maalla ole heti nurkan takana.
– En muista, koska viimeksi olisi sipsipussi näkynyt meidän pöydällämme. Karkkeja tai virvoitusjuomiakaan ei nautita meillä.
Tilaa Seiska tästä!
Oletko jo tilaaja? Lue tuoreimman Seiskan digilehti lomakkeella.