Pamela Tola lapsuudestaan: En toivo niitä kokemuksia kenellekään

Pamela Tola, 42, on ohjannut artisti Almasta kertovan elokuvan Alma – Life Must Be Beautiful. 

Kaksikon tavatessa toisensa Pamelalle kävi hyvin pian selväksi, kuinka samankaltaisista taustoista he tulevat. Kummallakin on ollut haasteita nuoruudessaan. Pamela on kokenut lapsuudessaan turvattomuutta, ja hän joutui ottamaan perheessä aikuisista vastuuta liian aikaisin.

– Elokuvan tekeminen oli siinä mielessä rankka prosessi. Kun joutuu kohtaamaan toisen elämän vaikeita tilanteita, omatkin muistot saattavat nousta esille.

– Ehkä se Alman tarina näytti minulle asioita, joita olin unohtanut tai jättänyt taakseni. Nyt niitä pystyi eri tavalla käsittelemään ja kohtaamaan. Keskustelimme paljon Alman kanssa, eikä tämä ollut vain sellaista, että hiljaa todistan vierestä hänen elämäänsä, Pamela valottaa Seiskalle.

Rikkinäinen lapsuus yhdisti Alman ja Pamela Tolan – syntyi aitoutta huokuva dokumentti

En toivoisi muille

Kokemus elokuvan ohjaamisesta oli moninainen, mutta vain positiivisessa mielessä. He tulivat Alman kanssa nopeasti tutuiksi, ja heistä tuntui luonnolliselta työskennellä yhdessä sekä jakaa kokemuksiaan.

Vaikeasta varhaislapsuudesta huolimatta Pamela kokee, että ne ajat ovat kasvattaneet häntä, antaneet hänelle sinnikkyyttä sekä tuoneet perspektiiviä elämään.

– Vaikea tietää, millainen ihminen olisin ilman kokemuksiani, vaikken kyllä toivoisi niitä itselleni tai kenellekään muulle. On pakko ajatella, että ne kokemukset ovat tuoneet jotain hyvääkin.

Pamela Tola sai neljännen lapsensa

Äänimaljat auttavat

Pamela on somessaan kertonut traumaperäisestä stressihäiriöstään, johon on saanut helpotusta äänimaljoista. Niiden värähtely on rentouttanut ja rauhoittanut häntä. Pamela on itsekin pitänyt äänimaljahoitoja ja sointukylpyjä ihmisille, mutta toistaiseksi hommat ovat tauolla.

– Pyrin tekemään niitä silloin, kun töissä ja elämäntilanteessa on hyvä sauma.

– Äänimaljat tuovat minulle vastapainoa hektiseen ja välillä pinnalliseenkin maailmaan. Jos on löytänyt jotain, mikä itselle toimii, sitä on kiva jakaa muillekin.

Rauhallinen liikunta on Pamelalle mieluisinta urheilua.

– En ole mikään himopumppaaja. Tykkään hiihtää ja kävellä koiran kanssa ulkona.

Näin Pamela Tola hoitaa kehoaan: "En ole mikään himopumppaaja"

Työ ei ole kaikki kaikessa

Vapaa-ajallaan heljän lapsen äiti yrittää muistaa, ettei koko elämä ole työtä tai sen miettimistä. Itseään ei tarvitse arvottaa työsaavutusten kautta. Myös liiallinen itsekeskeisyys on asia, jota hän haluaa välttää.

– Tavallinen arki perheen ja ystävien kanssa on hyvää maadoitusta ja yksinkertaiset asiat ovat minulle tärkeitä. Kuten se, että menen luontoon ja kävelen metsässä. Silloin pysyy se realiteetti, että vaikken olisi kukaan tai mitään, niin silti elämä on merkityksellistä ja arvokasta.

Tältä näyttää Pamela Tolan erikoishoidot: "Ne oikeasti värähtelee koko kehossa"

Pamelan työssä haasteellista on se, että hän antaa itsestään paljon ja työstää joitain projekteja pitkiäkin aikoja. Tunnustukset ja vastaanotto ovat Pamelalle tärkeitä. Ohjaajan roolissa on erilainen vastuu, ja siinä voi joskus joutua sietämään pettymyksiäkin.

– Saisi olla aika kivipintainen, jos ei missään tuntuisi se, että tulee huonoja arvosteluja tai ihmiset eivät tykkää. Tärkeintä olisi, että katsojat voisivat saada elokuvasta elämämyksiä. On pakko luottaa omaan intuitioon ja tehdä elokuva, joka tuntuu itsestäni hyvältä. Sitten voi toivoa, että se resonoi.