Energinen näyttelijä Tuija Piepponen, 73, hehkuu helteisestä säästä huolimatta. Näyttelijä viettää kesää Kivikeskuksessa Juuan Nunnanlahdessa, jossa hänellä on taidenäyttely elokuun 15. päivään saakka. 

– Olen maalannut lapsesta asti. Äitini oli modisti ja isäni maalausurakoitsija, käsillä tekemiseen tottui pienestä pitäen. Ei ennen vanhaan ollut kirjoja, vaan aikaa kulutettiin piirtämällä.

– Maalaan teatterikuvia, kukkia ja maisemia. Käyn ensin katselemassa ja haistelemassa kukkia, ajan kaiken nauhalle. Maalaan kuten näyttelen, luon ensin mielikuvan ja visualisoin sen päässäni. Taiteessa pitää hakea sitä, mikä on olennaista ja mikä kiehtoo. 

Tuijan kaikissa maalauksissa on takana joku syy tai tarina.

– Taulun takana on muutakin kuin seinä, siellä on aina jotain. Minulle kun aina tapahtuu kaikkea, niin sieltä löytyy vaikka mitä hauskaa. Teatterin salaista tietoa, Tuija nauraa.

Lue myös: Tuija Piepponen ei koe ulkonäköpaineita - "Jos tää vatta ei kelpaa, olkoot ilman!"

Työtä mistä jää jälki

Tuija on pitänyt taidenäyttelyitä niin kahviloissa kuin aitoissakin.

– Tykkään olla pois virallisista piireistä ja olla vapaa. Teen juuri kuten itse haluan. 

Näyttelijän mukaan monet esiintyvät taiteilijat maalaavat tai tekevät jotain muuta konkreettista käsillään.

– Jotkut kutovat sukkia, joku rakentaa talon. Meidän työmme on abstraktia. Kun verho menee kiinni meidän työtämme, ei enää ole. Sen takia on kiva tehdä jotain, mistä jää jälki. 

– Olin kerran Jope Ruonansuun kanssa samassa hotellissa keikalla ja istuimme samassa aamiaispöydässä. Juttelimme ja päätimme, että pidämme yhteisen näyttelyn. Mutta aika loppui kesken ja se sitten jäi pitämättä, Tuija sanoo.