Nämä uljaat nisäkkäät ovat kuolemassa maailmalla sukupuuttoon – katso kooste!
Ihmisen toiminta uhkaa eläinlajeja ympäri maailman. Elinympäristön kaventuminen maatalouden, rakentamisen ja teollisuuden seurauksena vaikuttaa maailmanlaajuisesti. Myös ilmastonmuutos uhkaa eläimistöä.
Tiikerien yhdeksästä alalajista on jäljellä enää kuusi: amurin- eli siperiantiikeri, kiinan- eli amoyntiikeri, indokiinantiikeri, sumatrantiikeri, bengalin- eli intiantiikeri ja malakantiikeri. Kaikki kuusi lajia ovat äärimmäisen tai erittäin uhanalaisia. Luonnossa tiikereitä arvioidaan olevan enää 3 890 yksilöä.
Tiikerien kohtaloksi uhkaa koitua valtaviin mittasuhteisiin paisunut salametsästys. Tiikerikannasta 97 prosenttia on hävinnyt laittoman salametsästyksen vuoksi sadan vuoden aikana.
Salametsästyksen lisäksi tiikereitä uhkaavat niiden elinalueiden häviäminen maa- ja metsätalouden vuosi, sekä tästä seuraava geneettisen vaihtelun väheneminen. Myös yhteenotot ihmisten kanssa ovat lisääntyneet.
Frederik ja Kimmo Sasi julkkisten ökyristeilyllä: strippari villitsi miljoonajahdilla!
Jaavansarvikuono on maailman harvinaisin nisäkäs. Indonesiassa elävä jaavansarvikuono jakautui alun perin kahteen alalajiin, joista toinen, Vietnamin jaavansarvikuono, on kuollut sukupuuttoon vuonna 2010. Nyt jaavansarvikuonoja on jäljellä enää alle 60 yksilöä.
Salametsästys on sarvikuonojen suurin uhka. Niiden sarvista maksetaan suuria summia, sillä niiden uskotaan parantavan sairauksia. Sarvien grammahinta onkin noussut ohi kokaiinin ja kullan katukauppahinnan.
Oranki oli aikoinaan levinnyt lähes koko Kaakkois-Aasiaan. Nyt niitä on enää vain Borneossa ja Sumatran luoteisosassa, ja laji on äärimmäisen uhanalainen.
Orangit viettävät valtaosan elämästään puissa ja ovat todella älykkäitä. Kuten monia muitakin maailman uhanalaisia lajeja, uhkaa orankia elinalueiden tuhoutuminen ja pirstoutuminen. Orankien kotimetsistä valtaosa on tuhoutunut hakkuiden seurauksena. Myös metsäpalot uhkaavat orankeja. Ihmiset tappavat orankeja kostoksi viljelytuhoista, sillä orangit tunkeutuvat maatalousalueille, kun luonnossa on ravinto vähissä.
Lola Odusoga tänään 40 vuotta: Ennen minua luultiin ikääni vanhemmaksi, nykyään nuoremmaksi!
Jääkarhuja on jäljellä 22 000–31 000 yksilöä. Suurin maalla elävä lihansyöjä on sopeutunut arktisiin olosuhteisiin, ja se tunnetaankin paksusta, vaaleasta turkistaan.
Ilmastonmuutos on jääkarhun suurin uhka. Se vaikeuttaa ravinnonsaantia, sillä jääkarhu pyydystää hylkeitä jäälautalta käsin. Mikäli jäätä ei ole, ei jääkarhulla ole ravintoakaan. Jääkarhuja uhkaavat myös ympäristömyrkyt, öljyvuodot ja metsästys.
Edes sukupuuttoon kuolleet hirmuliskolajit eivät vedä vertoja sinivalaalle, joka on maailman suurin eläin. Keskimäärin sinivalas on 25 metriä pitkä ja painaa 100–120 tonnia. Sinivalaat käyttävät ravinnokseen planktonia, jota ne syövät päivittäin kahdesta kolmeen tonnia.
Sinivalasta uhkaa valaanpyynti. Vaikka valaanpyyntiä valvoo valaanpyyntikomissio (IWC), niin Japanissa valaita pyydetään kuitenkin ”tieteellisiin tarkoituksiin”. Valaita uhkaavat myös keinokuituverkot, jotka tappavat vuosittain satojatuhansia valaita. Öljy- ja kaasuporaus ruokailualueilla ja muuttoreiteillä sekä ympäristömyrkyt ovat myös vakava uhka.
Voit auttaa uhanalaisia eläimiä esimerkiksi ryhtymällä jonkin luonnonsuojelujärjestön, kuten WWF:n, kuukausilahjoittajaksi. Ole matkustaessasi tarkkana, ettet osta uhanalaisista eläimistä tehtyjä matkamuistoja tai tue teoillasi esimerkiksi sademetsien kaatamista. Älä myöskään mene katsomaan esityksiä, joissa käytetään villieläimiä.