Nämä kuvat pistävät sanattomaksi! Julkkisten kannanotto puhuttaa somessa : "Maailman keuhkot palavat"
Niin maailmantähdet kuin suomalaiset julkkikset ovat viime päivinä ottaneet kantaa Instagram-tileillään Amazonilla tapahtuvista metsäpaloista. Niitä poltetaan nyt soijan- ja naudankasvatuksen tieltä ennenkuulumatonta tahtia.
- Pelottavaa ajatella, että Amazon on planeettamme suurin sademetsä, joka tuottaa 20 prosenttia maan hapesta. Amazonia voisi kutsua myös maapallomme keuhkoiksi ja nyt ne ovat palaneet 16 päivää ilman, että media ei ole reagoinut siihen, Hollywood-näyttelijä Leonardo Di Caprio kirjoittaa julkaisemaansa kuvaan.
DiCaprio on julkaissut useamman kuvan tapahtuneista.
- Joka vuosi planeetaltamme hakkeroidaan arviolta 15 miljardia puuta, jotta saataisiin tilaa maatalous- ja kaupunkialueille ja muulle käytölle. Olemme kaataneet puita niin paljon, että jäljellä on enää vain puolet entisestä lukumäärästä, hän kirjoittaa kuvassaan.
DiCaprion seuraaja pyytääkin maailmantähdeltä apua.
- Olen brasilialainen luonnonsuojelija ja aktivisti ja rukoilen sinua auttamaan, hän kirjoittaa.
DiCaprion julkaisemat päivitykset ovat keränneet laajasti huomiota ja niitä on uudelleen julkaistu myös monen muun julkisuudenhenkilön tileillä.
Kantaa asiaan on ottanut muun muassa Jennifer Lopez, sekä Shakira.
Hätätila on puhuttanut myös suomalaisjulkkiksia. Rehellisesti mielipiteitään julki tuova laulaja Evelina on julkaissut Instagram Storiessaan kuvia amazonin sademetsän paloista, kuten myös Anna Abreu, Sanni.
Antti Tuisku on julkaissut myös kuvakaappauksia Instagram-tililleen, jossa kerrotaan, miten voi auttaa asian hyväksi.
Moni onkin tarttunut sosiaalisessa mediassa siihen, että miksi miljardöörit rahoittivat Notre Damen katedraalin korjauksia, kun ennemminkin apua kipeästi tarvitsisi "maapallon keuhkot".
Ylen artikkelissa kerrotaan, että neljäsosa maailman metsien hiilivarastosta on sitoutunut Brasilian sademetsiin.
– Jos Amazonilla tapahtuu nyt tällaista, ei maapallon muilla ilmastonmuutoksen torjuntatoimilla ole paljon merkitystä, Helsingin yliopiston kehitysmaatutkimuksen apulaisprofessori Markus Kröger kertoo artikkelissa.