Likainen neula oli tappaa! Lahtelaisen Pasin raju huumehelvetti: Ruokaa roskiksesta
Elämänsä synkimpinä hetkinä Pasi Tuomaila, 51, kiersi julkisissa vessoissa piikittämässä itseään käytetyillä, verisillä ruiskuilla. Hän hamstrasi huumeita mistä ikinä vain pystyi, eikä nukkunut lähes lainkaan, ja kun nukkui, hän kuorsasi rappukäytävissä.
Ruokansa hän keräsi roskiksista. Satunnaiset pesukerrat hän hoiti uimahalleissa, mutta kaamea haju ei hävinnyt minnekään. Vaihtovaatteita ei ollut.
– Narkomaanina on tosi yksinäistä. On vain valtava yksinäisyys ja pelot, joiden kanssa joutuu kamppailemaan yökaudet. Elämä on ainaista selviytymistä aamusta seuraavaan. Koko ajan pitää keksiä, mistä revit rahaa huumeisiin, hän kuvailee Seiskalle.
Elämäntapa johti rikoskierteeseen, vankiloihin ja lopulta vankimielisairaalaan. Sinne Pasi passitettiin vakavien harhojen ja itsetuhoisuuden takia.
– Muistan, kun minut siirrettiin Sörnäisistä Turun vankimielisairaalaan. Sen piti olla vihoviimeinen herätys itselleni, mutten vielä silloinkaan ymmärtänyt lopettaa.
Oli vuosi 2012. Vain muutamaa kuukautta myöhemmin oli lähteä henki.
– Sain likaisesta huumeneulasta stafylokokkibakteerin, joka nostatti kovan keuhkokuumeen. Jouduin sairaalan infektio-osastolle. Sydämeni läppä vaurioitui niin, että sen tilalle piti vaihtaa bioläppä.
Käsittämätöntä kyllä, tänään Pasi on paitsi Avominnen päihdeklinikan vastaava ohjaaja, myös pesunkestävä paikallispoliitikko. Hän istuu Lahden kaupunginhallituksessa edustaen sitoutumatonta Pro Lahti -ryhmää.
Hän tekee ennaltaehkäisevää päihdetyötä luennoimalla kouluissa ja päihdekuntoutuslaitoksissa sekä yhteistyötä huumepoliisien kanssa.
Lue Pasin selviytymistarina amfetamiinikoukusta tuoreimmasta Seiskasta!
TILAA SEISKA TÄSTÄ!