Renny Harlin paljastaa, miten Hollywood-näyttelijällä oli noussut menestys päähän.
Hollywood-ohjaaja kertoo Veli-Pekka Lehtosen kirjoittamasta elämäkerrassa Ainutlaatuinen elämäni (Tammi), millaista oli ohjata Die Hard 2 -elokuvan Bruce Willisiä.
Rennyn mukaan ensimmäisen Die Hard -elokuvan menestys nosti Brucen tähdeksi yhdessä yössä. Se muutti näyttelijän persoonaa. Rennyllä oli vaikeuksia saada Willisiä näyttelemään John McClanen roolia humoristisesti.
- Hänellä oli näyttelijänä uudet tavoitteet – eli tuttu Hollywood-homma siinä mielessä. Ennen kaikkea Bruce halusi olla vakava ja vakavasti otettava näyttelijä. Bruce oli tietenkin väärässä henkilöhahmonsa John McClanen suhteen, Renny kertoo kirjassaan.
Renny pelkäsi potkuja
Seurasi pitkiä palavereja, mutta Brucen päätä ei käännetty. Hollywood-näyttelijä oli sitä mieltä, ettei hänen hahmonsa voinut vitsailla panttivankitilanteissa ja kuolemanvaaroissa.
- Olet oikeassa, sanoin. Tosielämässä. Nyt me teemme elokuvaa. Teemme Die Hardia.
Tilannetta hankaloitti se, että Bruce sai tukea agentiltaan.
- Ahdistuin. Pelkäsin hetken, että saan potkut. Olin ensimmäistä kertaa ohjaamassa näyttelijää, joka oli filmitähtenä A-luokkaa.
Lopulta tilanne ratkesi niin, että Brucesta kuvattiin sekä humoristinen että vakava versio.
- Bruce näytteli kaiken huumorin ja hauskat repliikit, jotka olivat käsikirjoitukseen upotettu, mutta vain kerran per kohtaus.
Oli myös tilanteita, jolloin Rennyn piti puhua Brucea peräti tunnin ympäri suostutellakseen häntä sanomaan tietyn repliikin.
- Otimme 15 ottoa. Lopulta Bruce sanoi repliikin. Kerran. Sen yhden kerran Bruce suostui sanomaan vihaamansa repliikin. Sen version me tietenkin käytimme leikkauspöydässä.
Kursivoidut kohdat ovat Veli-Pekka Lehtosen kirjoittamasta Renny Harlinin tuoreesta elämäkerrasta Ainutlaatuinen elämäni (Tammi).