Juttu ei herkille! Ile Vainion naama repeytyi irti – ”Verta suihkusi kaikkialle”
– Ajattelin, että tähän mä kuolen, viihdemies muistelee kauhujen juhannusta.
Ilkka ”Ile” Vainio, 64, viettää hulppeaa keskikesän juhlaa.
Videolla Ile Vainio esittelee mökkinsä:
Kuten Seiska kesän korvalla raportoi, Ilellä ja tämän Elina-vaimolla on Loviisan Koskenkylässä maailmanluokan mökkipuitteet.
Siellä sanoittajamestari Juha ”Junnu” Vainion poika rauhoittuu juhannuksena saunomisen, uimisen, hyvän ruoan ja alkoholittoman juoman parissa.
– Perinteeksi on muodostunut Iskelmä-radion klassinen juhannusrunoni. Sitähän me täällä perheen ja ystävien kanssa kuunnellaan, Ile mainostaa.
– Kokko pannaan tietysti myös tulille.
Meinasi hukkua
Ile nauttii nykyään selvistä juhannuksista. Hänellä on luvassa järjestyksessään kahdeksas tipaton jussi.
Kerrankin kaaduin veneellä, ihme etten hukkunut.
– Monet aikaisemmat juhannukset ovat olleet niin kosteita ja meneviä, että olen kuullut niistä vasta jälkikäteen. Kerrankin kaaduin veneellä, ihme etten hukkunut.
– Nämä ovat selviä ja turvallisia juhannuksia. Muistankin ne nyt ihan eri tavalla!
Kauhujen juhannus
Venesekoilu meinasi koitua kohtaloksi, mutta niin myös kauhujen juhannus 1978. Silloin hengenlähtö oli vielä lähempänä.
Jossain vaiheessa lähdettiin hakemaan lisää kaljaa ja viinaa.
Nuori Vainio oli tuolloin 17-vuotias. Hän muistelee juhlistaneensa jussia Tammisaaressa isommalla poikaporukalla.
– Jossain vaiheessa juhannusyötä lähdettiin hakemaan lisää kaljaa ja viinaa. Kaveri oli juuri saanut kortin ja hyppäsin kyytiin, Ile muistelee.
Kohtalokas kurvi
Ile tajusi kuulemma heti, ettei kaveri ollut ajokunnossa. Vauhti oli alusta asti tuimaa, vaikka he ajelivat pikkuteitä pitkin.
– Painoimme ihan helvetillistä kyytiä hiekkatiellä. Katsoin kaveriani, ja hän painoi sätkä suussa vain lisää kaasua.
Kaveri painoi sätkä suussa vain lisää kaasua.
Sitten vastaan tuli tiukka mutka. Auton piti kääntyä vasemmalle, mutta se jatkoikin matkaa kovalla rytinällä suoraan kuusikkoon.
– Muistan yhä kuin hidastetusta filmistä, kun auto pamahti valtavaan kuuseen ja räjähti sieltä alas rotkoon. Meteli oli ihan helvetinmoinen.
Naama repeytyi irti?
Auto oli painanut kuusikon läpi pitkän matkaa alas pellonreunaan. Keltainen Datsun oli vielä käynnissä köllötellessään katollaan kesäyössä.
Verta oli kaikkialla.
– Meillä kummallakaan ei ollut turvavöitä. Kaveri oli lyönyt päänsä ja menettänyt tajuntansa. Oma pääni meni tuulilasista läpi, mutta olin yhä autossa.
Jälki oli harvinaisen rumaa.
– Potkin ikkunat paskaksi, jotta pääsin pois autosta. Pellolle päästyäni tajusin, että naamani oli käytännössä repeytynyt irti. Verta oli kaikkialla.
Rukoili Jumalaa
Ile muistelee menneensä shokkiin ja vetäneen tajuttoman kaverinsa ulos Datsunista. Sitten hän hoiperteli takaisin ylös hiekkatielle yrittäen hälyttää apua.
Siinä oltiin vain käki, minä ja Jumala.
– Lopulta sieltä tuli yksi auto. He näkivät minut täysin veressä ja taisivat pelästyä, kun eivät jääneet auttamaan.
– Romahdin polvilleni ja ajattelin, että tähän mä kuolen.
Sitten epätoivo muuttui rukoukseen. Ile keräsi viimeiset voimansa.
– Olin siinä polvillani ja pyysin apua. Käki kukkui taustalla. Siinä oltiin vain käki, minä ja Jumala.
Lääkärikin säikähti
Sattumaa tai ei, jonkin ajan kuluttua pellon yli säntäsi mökkiläisiä auttamaan. Ile arvelee heidän heränneen jumalattomaan öiseen meteliin.
– He kellistivät minut pellolle ja sitoivat naamani paidoilla sekä muilla rievuilla kasaan. Sen jälkeen lähdettiinkin vauhdilla sairaalaan.
Lääkäri huusi, että tämä poika menetetään.
Ilen muistikuvien mukaan kännissä ajanut kaveri passitettiin kahdeksan tikkauksen jälkeen putkan pahnoille selviämään. Ilelle kävi huonommin.
– Kuulin, kuinka lääkäri tuumasi, että tämä poika menetetään – että äkkiä kaikki kirurgit tänne.
Huoli nahkarotsista
Onnettomuuden sattuessa ajattelu ei välttämättä ole rationaalista. Niin kävi Ilellekin, jolle suurin huoli oli hänen hieno nahkatakkinsa.
Sun henki on tätä rotsia tärkeämpi.
– Muistan olleeni tajuissani ja huutaneeni, ettei nahkarotsia saa leikata auki. Lääkäri vastasi, että sun henki on tätä rotsia tärkeämpi, Ile hymähtää.
– Myöhemmin kuulin, että kaksi kirurgia parsivat minua kasaan vuorokauden putkeen. Menetin myös pari litraa verta.
Junnu riensi paikalle
Suomen kaikkien aikojen sanoittajamestareihin lukeutuva Junnu Vainio oli luonnollisesti kauhuissaan poikansa kohtalosta.
– Juha peruutti keikkansa ja riensi Tammisaaren sairaalaan. Hän sanoi, että ”Olet todella onnekas, kun olet elossa. Tämä on ihme, käytä se hyvin.”
Datsunin-tötteröitä saa aina lisää, poikia ei!
Herkän hetken pilasi puhelu, joka tuli kännissä ajaneen kaverin isältä.
– Hän kehtasi valittaa ja kysellä, että kuka maksaa hajonneen auton. Isäni huusi luuriin, että ”perkele, Datsunin-tötteröitä saa aina lisää, poikia ei!”
– Silloin olin ylpeä isästäni. Kyynelehdin ilosta niiden kääröjen välistä.
Oppi meni perille
Ilkka Vainio sanoo olevansa vielä tänä päivänäkin kiitollinen kirurgeille, joiden nimet muistaa yhä ulkoa.
– Ilman heitä olisin tuskin tässä.
Mahtaako olla enää hengissäkään.
Kauhujen juhannuksen oppitunti oli ilmeinen: jos otat, et aja.
– Se kävi kerralla selväksi. Kännissä ajanutta kaveriani en ole nähnyt enää vuosikymmeniin – mahtaako olla enää hengissäkään, Ile hymähtää.