Amin Asikaisen puoliso Nadia Ammouri dramaattisesta synnytyksestä: Lääkäri teki leikkaussalissa viime hetken päätöksen

Kaksosraskaus oli sekä Nadia Ammourille, 33, että ex-nyrkkeilijä Amin Asikaiselle, 46, aluksi pienoinen shokki.
– Ensimmäisessä ultrassa huomasin kätilön toimista, että nyt taitaa olla kohdussa jotain erikoista, Nadia kertaa raskauden alkuviikkoja.
Pian pariskunta kuuli kätilön maagiset sanat: ”Onneksi olkoon, täällä on kaksi!”.
Nadian raskausaika sujui hyvin, vaikka alkuraskautta vaivasi väsymys.
– Vaikka kuinka paljon nukuin, olin silti erittäin väsynyt.
Monikkoraskaudet käynnistetään viimeistään viikolla 38. Myös Nadian kohdalla tehtiin näin, tosin käynnistys tapahtui jo viikolla 37.
– Synnytys alkoi normaalisti. Olin jo etukäteen huolestunut, saisinko epiduraalia varmasti tarpeeksi ajoissa, sillä edellisessä synnytyksessäni epiduraaliin liittyvän kanyylin asennus epäonnistui aluksi.
Nyt kaikki sujui puudutuksen osalta hyvin. Tyttövauva A näki päivänvalon vain muutaman ponnistuksen jälkeen.
Nadia kehuu erityisesti sitä, kuinka asiantuntevaa ja hyvää hoitoa hän sai.
– Vieressäni oli kätilö, joka koko ajan opasti minua muun muassa hengitysrytmin suhteen.
– Tyttövauva B:n kohdalla olikin ongelmia. Yhtäkkiä minulle sanottiin, että vauvan happisaturaatio laskee.

Amin Asikainen suri kaksostyttönsä kohtaloa: Itkin yksin salaa
Siinä vaiheessa hoitava lääkäri päätti, että vauva pitää saada ulos mahdollisimman nopeasti.
Niinpä Nadia kiidätettiin leikkaussaliin, ja häntä alettiin samantien valmistella keisarileikkausta varten. Amin jäi tyttövauva A:n kanssa osastolle.
– Muistan, kun siirryin leikkaussalissa toiselle sairaalasängylle, ja asettauduin sängylle ilmeisesti liian ylös. En nähnyt jalkojani, ja koko tilanne vaikutti täysin absurdilta. Vieressäni ollut mies sanoi, että kaikki järjestyy eikä minun pitäisi olla huolissani mistään.
Nadialle annettiin jo alkulääkitys, mutta sitten lääkäri teki viime hetken päätöksen. Nadiaa ei sittenkään leikattaisi, sillä vauvan syke oli jo niin huolestuttava, ettei leikkaukseen ollut aikaa.
– Vauva vedettiin ulos jaloista ja tunsin tämän kaiken. Kun vauva oli lopulta ulkona, en kuullut hänen itkuaan. Muistan katsoneeni lääkäreiden ja kätilöiden ilmeitä. Yritin niistä tulkita, onko vauva elossa.
Kun henkilökunta näytti helpottuneelta, Nadiakin uskalsi huokaista. Tyttö B oli kunnossa. Vauva viettiin osastolle saamaan muun muassa lisähappea.
Nadia kertoo, että leikkaussalissa tehty äkkipäätös pelasti vauvan suuremmilta vaurioilta.
– Olen erittäin kiitollinen hoitohenkilökunnalle, ja arvostan heidän ammattitaitoaan entisestään. Vauvani kohdalla tehtiin nopeita päätöksiä, jotka sitten osoittautuivat oikeiksi, Nadia kiittelee.