Vuoden 2022 paras kotimainen elokuva, Jussi-palkittu Pahanhautoja löytyy nyt Elisa Viihde Viaplaysta

Hanna Bergholmin ohjaama Pahanhautoja voitti perjantaina kaksi Jussia parhaasta lavastus- ja maskeeraussuunnittelusta. Lisäksi kauhudraama pokkasi 20 000 euron arvoisen Nordisk Film -palkinnon, joka annetaan elokuvantekijöille, jotka ovat merkittävällä työllään nostaneet elokuvanteon tasoa ja siten rikastuttaneet suomalaista elokuvakulttuuria.

Pahanhautoja on viime vuoden kotimaisista elokuvista ylivoimaisesti menestynein kansainvälisellä tasolla. Lukuisia festivaalipalkintoja kahminut elokuva on myyty yli 70 maahan, joista se on päässyt teattereihin yli 40:ssä, mukaan lukien Yhdysvallat ja Britannia.

Itse äänestin Jussit jakavan Filmiauran jäsenäänestyksessä Pahanhautojaa viime vuoden parhaaksi kotimaiseksi elokuvaksi. Sitä se on ennen kaikkea, mutta myös viime vuosien parhaita kauhuelokuvia koko maailman mittapuulla.

Bergholmin esikoispitkä on häikäisevä psykologinen draama lapsen ja vanhemman kieroutuneesta riippuvuussuhteesta, joka synnyttää hirviön. Ohjaajan ja käsikirjoittaja Ilja Rautsin ideoima tarina kertoo nuoresta Tinjasta, joka haluaa ansaita äitinsä rakkauden menestymällä telinevoimistelussa ja piilottamalla negatiiviset tunteet. Tinjan lahjakkuutta ja perheen kiiltokuva-arkea esitellään äidin suositussa videoblogissa, jonka kylmä ja kliininen tahrattomuus nostaa ihon kananlihalle ilman erikoistehosteita.

Eräänä yönä Tinja löytää oudon linnunmunan ja ryhtyy hautomaan sitä salassa peittonsa alla. Munan kuoriuduttua täydellinen koti saa uuden ja epätäydellisen, kirjaimellisen visvaisen asukkaan, joka virittää kanavan Tinjan tukahdutetulle pelolle, raivolle ja pahoinvoinnille.

Pahanhautojan ohjaaja Hanna Bergholm: "Kauhu antaa rajattomat keinot kuvata tunteita"

Pahanhautoja kertoo vaikuttavan monikerroksisen tarinan vain puolessatoista tunnissa ja luo samalla kipeän, katarttisen ja ennakoimattoman kauniin bodyhorror-kokemuksen. Pohjalta löytyvä klassikkoidea pahasta kaksoisolennosta laajenee vertauskuvaksi itsekkyyden ja rakkaudettomuuden hirviömäisyydestä.

Vaikka tarinan todellinen hirviö sikiää ja elää tarinan äitisuhteessa, on sen fyysinen ilmentymä odotuksen arvoinen. Pahanhautoja ei ole vain kaikkien aikojen paras suomalainen kauhuelokuva. Se on myös ensimmäinen kotimainen kauhuleffa, jonka maskeeraus- ja erikoistehosteet ovat korkeimman tason genrekäsityötaidetta. Tehosteista ovat vastanneet alan kansainväliset huiput, muun muassa Star Wars -elokuvien ja Game of Thronesin parissa työskennelleet Gustav Hoegen ja Conor O’Sullivan.

Bergholm on synnynnäinen kauhuohjaaja, joka osaa kuvata primitiivistä pelkoa ja ahdistusta, jakaa tarkkaan ajoitettuja sokkeja sekä leikata syvälle tarinan psykologiseen ytimeen. Pahanhautoja kieliikin erittäin merkittävän uuden genreäänen synnystä. Elokuvaa voi jo pitää lajityyppinsä modernina klassikkona.

Pahanhautoja ei kuitenkaan toimisi yhtä hyvin, ellei pääosaan olisi löydetty uskomatonta luonnonlahjakkuutta. Elokuvan tehdessään vasta 12-vuotias Siiri Solalinna tekee debyyttiroolin, joka pitää nähdä omin silmin jotta sen uskoo todeksi.

Myös Sophia Heikkilä on äitinä briljantti – täynnä kontrolloitua raivoa ja patoutunutta itseinhoa, joka piiloutuu häiriinnyttävän jokerihymyn taakse. Jani Volasen harkitun kuiva ja lakoninen esitys kastroituna isänä on puolestaan kuin Ihmebantun valituista paloista.

Kauhudraama. O: Hanna Bergholm. N: Siiri Solalinna, Sophia Heikkilä, Jani Volanen, Reino Nordin. (Suomi/Ruotsi 2022). 91 min. Elisa Viihde Viaplay