Tv-arvio: Tästä syystä Jarno ja minä on paras kotimainen sarja pitkään aikaan
Kun pääosissa ovat vähemmälle huomiolle jääneet näyttelijät, sarja on heti kiinnostavampi tuttujen kasvojen sijaan.
Ylen kansainvälinen uutuusdraama Jarno ja minä kertoo nimensä mukaisesti Jarno Saarisesta (1945–1973), Suomen ensimmäisestä ratamoottoripyöräilyn maailmanmestarista, joka menehtyi traagisesti Monzan moottoriradalla toukokuussa 1973. Sarjassa seurataan Jarnon (Tom Rejström), sekä hänen kumppaninsa Soilin (Saana Koivisto) matkaa Turusta maailman ääriin moottoripyörän selässä.
Kuusiosaisen minisarjan on ohjannut ruotsalainen Simon Kajser (Spinning Man), ja sarjassa onkin elokuvamaista tunnetta. Kuvasuhde on elokuvista tuttu laajakuvaformaatti Cinemascope (2.35:1), minkä lisäksi värimaailma lavasteita ja leikkausta myöten luo 1970-lukulaisen tunnelman.
Suuren urheilujuhlan tunne tulee puolestaan ratamoottoripyöräilyn osakilpailuista, kun ruudulle ilmestyy harjoitus-, aika-ajo- ja grand prix -tekstit kisapaikkakunnittain. Kun kilpailuja on kuvattu vielä moottoripyörän kyydissä, sarjasta tulee entistä intensiivisempää seurattavaa.
Jarnon lisäksi urheiludraamassa seurataan aikansa muita moottoripyöräsankareita: Phil Readia (Chris Fulton), Giacomo Agostinia (Alessandro Fella) ja Teuvo Länsivuorta (Wilhelm Enckell). Tämän myötä katsoja pääsee moottoripyörämaailman kulissien taakse ja näkee kilpailut kuljettajien silmin.
Tähän on varmasti vaikuttanut Jarnon lesken Soili Karmen (entinen Saarinen) läsnäolo, neuvonta ja lupa sarjan teolle. Urheiludraaman pahaa osapuolta esittävät kilpailujen järjestäjät ja markkinoijat, joille kuljettajien menehtyminen kesken kilpailun ei merkitse mitään, jos rahaa tulee.
Moottoripyöräily on edelleen vaarallinen laji. Esimerkiksi Imatran ajoissa on kuollut historian saatossa viisi kuljettajaa, viimeisimpänä heinäkuussa 2023. Yksikin kuolema urheilussa on liikaa, minkä takia Jarno ja minä on tärkeä sarja. Jarno kuului itsekin yhdistykseen, joka vaati katuratoja poistettaviksi.
Urheilusanoman lisäksi Jarno ja minä on tärkeä sarja myös tekotavaltaan. Kun pääosissa ovat vähemmälle huomiolle jääneet näyttelijät sen sijaan, että mukana olisi näyttelijöitä, joita näkee jatkuvasti lähes joka toisessa tuotannossa, sarja on heti kiinnostavampi.
Myös aihe on uniikki, eikä toisinto jostain tietystä genrestä, josta yritetään tehdä houkuttelevampi sijoittamalla tapahtumat uudelle paikkakunnalle.
Totuus kun on tarua ihmeellisempää.
Jarno ja minä Yle Areenassa ja sunnuntaisin TV1:llä kello 21.05.
Artikkelia muokattu 28.5. klo 9.33: Kuvasuhdetta korjattu.