Spede Pasanen riiteli ja pidätettiin - "helvetillisissä" olosuhteissa syntyi hittileffa

Uuno Turhapuron hahmo oli Spede Pasasen idea, mutta Ere Kokkosesta tuli elokuvasarjan luotto-ohjaaja.

Videolla näyttelijä Lauri Tilkanen vastaa Katson kesäkyselyyn. 

– Ensimmäisen Uuno-elokuvan ideoivat Spede ja Vesku (Vesa-Matti Loiri) yhdessä Lapin kelohonkamökissä, ja ohjaajana sain toteutettavakseni täysin valmiin käsikirjoituksen. 

– Voisi kai sanoa, että Pertti oli Uunon äiti, Vesku sen isä ja minä toimin kätilönä, Ere Kokkonen kertoi muistelmissaan vuonna 2007.

Myöhemmin Ere myös käsikirjoitti kaikkiaan seitsemän Uuno-leffaa. Hänen kynästään ovat syntyneet muun muassa sellaiset helmet kuin Uuno Turhapuro armeijan leivissä ja Uuno Turhapuro Epsanjassa.

Tiistaina 8. heinäkuuta MTV Subilla nähdään vuonna 1987 ensi-illan saanut Uuno Turhapuro – kaksoisagentti.

Tämän elokuvan syntyyn liittyy monenmoisia mutkia ja murheita. 

Spedeltä ilkeä temppu Erelle

Uuno Turhapuro – kaksoisagentti -elokuvan alkuperäisen käsikirjoituksen kirjoitti Ere Kokkonen.

Kun hän kiikutti tuoreen tarinansa Speden luettavaksi, tämä ilmoittikin Eren vanhan sopimuksen irtisanotuksi. 

Speden mukaan tämä tarkoitti, että Ere jäisi ilman hänelle aiemmin maksettua seitsemän prosentin palkkiota elokuvien bruttotuotosta. Jatkossa hänen palkkionsa olisi vain kolme prosenttia nettotuotosta.

Tuomas Marjamäen Uuno on numero yksi -kirjassa kerrotaan, että Ere jätti saman tien työsuhdeautonsa avaimet Speden työpöydälle, nappasi kirjoittamansa Uuno-käsikirjoituksen mukaansa ja marssi ulos.

Lahjakkaan kaksikon kolmas iso riita oli valmis, josta seurasi pitkä välirikko.

– Pertti oli läheinen työkaveri, ystävä, hyvä kaveri, mutta välillä myös kivenkova vastustaja – ei koskaan kuitenkaan vihamies.

– Teimme viihdettä yhdessä ja erikseen, onnistuimme ja koimme kirveleviä tappioita, riitaannuimme, sovimme ja riitaannuimme uudelleen, mutta jokainen välirikkomme tuntui ajan myötä kääntyvän yhteiseksi voitoksi ja vain lujitti suhdettamme, Ere totesi pitkäaikaisen kollegansa kuoleman jälkeen.

Suruviesti kuvauksiin

Uuno Turhapuro – kaksoisagentti -elokuvan kuvausten piti alkaa toukokuussa, mutta elokuvalla ei ollut enää käsikirjoitusta ja ohjaajaa.

Spede päätti itse tehdä Eren työn.

– Myöhemmin Pertti kertoi, että oli helvetillistä kirjoittaa kokonaan uutta Uunoa, kun hän oli jo ehtinyt lukea minun agenttijuttuni. Hänen oli pakko välttää kaikkea, mitä minä olin keksinyt, Ere kertoi. 

Kollegoiden välirikosta syntyi hyvääkin: Ere perusti vaimonsa Anna-Maijan kanssa Ere Kokkonen Oy:n ja alkoi tuottaa omia elokuviaan.

Uunoon tarkoitettuja agenttielokuvan ideoita hän käytti 1990-luvun Vääpeli Körmy -elokuvissa.

Speden elämässä oli huolia kerrassaan Uuno Turhapuro – kaksoisagentti -leffan aikoihin.

Työnarkomaani oli tympääntynyt julkisuuteen, ja joutuipa hän muutamaksi päiväksi pidätetyksikin syksyllä 1986. Hänen epäiltiin vieneen Suomen valuuttaa Yhdysvaltoihin, mikä tuolloin oli rikos.

Kuvausten alkaessa Speden 84-vuotias Helmi-äiti kuoli.

– Hän suri hiljaa ja näyttämättä tunteita ulospäin, mutta varmasti suruviesti toi omat sävynsä elokuvantekoon, Tuomas Marjamäki kirjoittaa.

Eikä tässä kaikki. Intohimoisena keksijänä tunnettu Spede koki kirvelevän pettymyksen, kun hänen viimeisin keksintönsä ”ikiliikkuja” osoittautui epäonnistuneeksi.

Se oli onnenpyörän kaltainen laite, joka pyöri itsekseen kovaa vauhtia loputtomiin. Näin Spede lupasi, mutta toisin kävi. Ikiliikkuja hyytyi jo muutaman pyörähdyksen jälkeen.

Spede hyödynsi kokemuksensa Uuno-elokuvassa, jossa Härski Hartikainen luki tapauksesta lehdestä.

Uuno Turhapuro – kaksoisagentti nähdään tiistaina 8. heinäkuuta klo 21.00 ja sunnuntaina 13. heinäkuuta klo 13.20 MTV Subilla.

Lähteet: Tuomas Marjamäen Uuno on numero yksi: Turhapuron koko tarina 1971-2021 (Docendo, 2021) ja Ere Kokkosen Muisti palailee pätkittäin (Otava, 2007).