Perheenäiti tekee töitä 70 tuntia viikossa – tiukka kuitti imetyksestä

Yle Areenassa nähtävä neliosainen Stressaavat äidit -dokumenttisarja käy läpi äitiyden absurdeja odotuksia ja sitä, kuinka niitä on  välillä mahdoton täyttää.

 Dokumenttisarjassa nähdään erilaisia tanskalaisäitejä, kotiäideistä uraohjuksiin. Dokumentti on vuodelta 2019 ja se on julkaistu Ylellä neljä vuotta sitten. Aihe on edelleen puhuttava.

Yksi dokumenttisarjassa mukana olevista on uraäiti Christine, 26, joka on jakanut vanhemmuuden puolisonsa Rasmuksen, 27, kanssa niin, että voi toteuttaa vanhemmuuden lisäksi uraansa huipulle.

Töistä voimaa 

Christine työskentelee konsulttina ja tekee 50–70-tuntisia työviikkoja, kun taas Rasmus kantaa päävastuun kodista ja lapsista arkisin.

Pariskunnalla on kaksi lasta, Emma ja Alberte, ja heidän arkeensa kuuluu tarkkaan sovitut rutiinit.

– Kun Alberte sanoo heipat, hän näkee minut seuraavan kerran seuraavana aamuna. Meillä on samat säännöt ja aikataulut joka päivä, Christine kertoo.

Christine ehti olla 5,5 kuukautta äitiyslomalla, mutta palasi innolla takaisin työelämään.

– Miksi sen pitäisi muuttua, koska olen äiti? Rakastan työtäni, saan siitä voimaa, joten on ihanaa, että äitiysloma on lopussa.

Christinen palattua työelämään, Rasmus jää vanhempainvapaalle. Pääosa kotitöistä on Rasmuksen vastuulla.

– Vastuu menee kuitenkin tasan, ja se on asian ydin. Ei ole väliä, kuka tekee mitä, jos kumpikin tuntee vastuunsa.

Rasmus viihtyy kotona, mutta myöntää myös kaipaavansa takaisin töihin ja aktiivisempaan elämään.

– Haluan mennä täysillä. Tämä on mukavaa vaihtelua, mutta tämän jälkeen saisi tapahtua enemmänkin. Olen tottunut aktiivisempaan elämään. Työpaikalla voi hakea kahvin ja jutella työkaverin kanssa. Pystyy liikkumaan vapaammin, hän toteaa.

Dokumentin edetessä myös Rasmus on palannut töihin ja lapset ovat menneet päiväkotiin.

Perhe elää nyt oikeita ruuhkavuosia.

Rasmus herää viideltä töihin, Christine puolestaan kuudelta. Hän syö tyttäriensä kanssa aamupalan ja vie heidät päiväkotiin. Rasmus hakee lapset neljältä, ruokkii heidät ja lukee iltasadun. Christine palaa töistä myöhään illalla.

Pariskunta ehtii nähdä toisiaan hyvällä tuurilla toisiaan iltaisin puoli tuntia. Tällaista perheen arki on maanantaista torstaihin.

Laatu korvaa määrän

Christine on lähdössä kolmen päivän työmatkalle Portugaliin, ja tauko ruuhkavuosista on mielekäs.

– Minulle ei tule ikävä vaipanvaihtoa, iltasirkusta ja ruoanlaittoa. Saa ostaa ruokansa valmiina, eikä tule tiskiä, ihanaa.

Christine kertoo, että häntä hämmästyttää edelleen yhteiskunnan suhtautuminen vanhemmuuteen.

– Rasmukselta ei kysytä, pitäisikö hänen olla kotona lasten luona tai ikävöikö hän lapsiaan. Ikään kuin olisi äidin tehtävä olla kotona.

Hän kuulee usein perustelun, jonka mukaan naisen pitäisi olla kotona pidempään, koska he imettävät.

– Ihan paska perustelu. Hyvä äiti kouluttautuu, saa hyvän työpaikan ja uskaltaa unelmoida. Silloin on parempi äiti kuin jos antaa tissiä neljä kuukautta pitempään.

Christine on ollut aina ahkera ja kunnianhimoinen. Hänellä oli lukion aikana neljä työtä yhtä aikaa, ja hän osallistui aktiivisesti koulun ja kansainvälisten järjestöjen toimintaan.

Lopulta tahti kävi mahdottomaksi ja hän romahti.

– Kolmannella lukiovuodella sain näköhäiriöitä ja menin lääkäriin. Hän sanoi, että jos en pysähdy, en elä 30-vuotiaaksi.

Christine ei ottanut varoitusta vakavasti.

– Viikkoa myöhemmin menetin näköni ja putosin tuolilta töissä. Jouduin sairaalaan.

Nykyään Christine pitää urablogia, jossa hän yhdistää työelämän ja vanhemmuuden kokemuksia inspiroidakseen muita.

– Kaikki äidit eivät sovi samaan muottiin.

Hän ymmärtää, että hänen elämäntyylinsä herättää mielipiteitä, mutta korostaa, että äitiyden ei pitäisi tarkoittaa itsensä unohtamista.

– Pidän työstäni ja sen vuoksi en vietä yhtä paljon aikaa lasteni kanssa kuin muut.

Hän uskoo, että laatu korvaa määrän.

– Hyvät hetket eivät tarkoita pitkiä hetkiä. Hyvät hetket ovat laatuaikaa, jolloin olen läsnä lapsilleni.

Stressaavat äidit katsottavissa Yle Areenassa.