Onko terroristeilla ihmisoikeuksia? "Paholaisten" asianajajat pääsevät ääneen Ulkolinjan dokumentissa: Mielenterveys on ajanut saarnamiesten käsiin
Torstaina 14.7. TV1-kanavalla Ulkolinjan dokumentissa pohditaan sitä, onko terroristeillä ihmisoikeuksia.
Vuonna 2019 Baghuzissa, Syyrian kaupungissa Isisin kalifaatin viimeinen linnake luhistuu. Paikalla on tuhansia jihadisteja perheineen. Moni heistä on ulkomailta. He ovat demokratialle kiperä ongelma: Miten tuomita Isis-soturit Ranskasta, Tunisiasta ja muualta? Missä ja miten heidät tulisi viedä oikeuteen.
Clive Stafford Smith oli Guantámo-vankien pääasianajaja. Nyt hän puolustaa Syyrian vankileirien jihadisteja.
Guantánamossa vangeille ei sallittu asianajajia ja vangit olisi voitu tuomita kuolemaan ilman oikeudenkäyntiä. USA:n hallinto toisteli, että kyseessä ovat terroristeista pahimmat. Näin haluttiin esittää kansalle ankaraa suhtautumista terrorismiin. Suunnitelma kääntyi päälaelleen.
– Vankilan perustamisen aikoihin CIA:n agentti sanoikin, että vankilassa on 780 vankia, 780 radikalisoituu ja väkivalta lisääntyy.
Dokumentin mukaan jihadismipesäkkeet laajenivat arabikansannousujen myötä. Isisin pieni ydinjoukko rekrytoi kymmeniä tuhansia nuoria arabidiktatuurien ja länsidemokratioiden väliinputoajina. Heistä tulee vierastaistelijoita. Eurooppalaisia tuli 5 000 ja tunisialaisia 3000. Juuri vierastaistelijat veivät dokumentin mukaan väkivaltaisuudet Isisin ulkopuolelle.
Sen myötä Tunisiassa, Ranskassa ja Belgiassa koettiin terrori-iskujen aalto.
Ulkolinjan dokumentissa tavataan asianajajia, jotka puolustavat näitä ”paholaisia”. Tunisialainen Imen Triki ei ole kieltäytynyt asianajajana yhdestäkään terrorismijutusta.
– Olen vakuuttunut siitä, että syytetyllä on oikeus aina asianajajaan.
Asianajaja Anouar Ouled Alin mukaan syytettynä ei ole yleensä jihadistien fanaattisin ydinjoukko, vaan päätoimijat ovat usein pakosalla tai kuolleet. Syytetyn penkille ne, jotka rikollisuus tai mielenterveys ovat ajaneet saarnamiesten käsiin. Samaa mieltä on tuomari Raodha Karafin.
– Suurimmalla osalla terrorismijuttujen syytetyistä on niin vaatimaton koulutausta, että he ovat lähes lukutaidottomia. Lisäksi näillä koulua käymättömillä on olemattomat tiedot islamista, Karafin toteaa.
Tutkimusten mukaan moni radikalisoitunut on köyhistä lähtökohdista ja he ovat syrjäytyneet yhteiskunnasta. He kärsivät yhteisöissään sorrosta, pitkäaikaistyöttömyydestä ja heikosta koulumenestyksestä.
– Epävarmuustekijät tekevät väliinputoajasta saaliin. Hän ei osaa panna vastaan fanaattiselle ajatusmaailmalle, jonka viitekehyksessä häntä vihdoin arvostetaan yksilönä, tuomari Karafin toteaa.
Ulkolinja: Terroristin ihmisoikeudet? torstaina 14.7. kello 22.10 alkaen TV1-kanavalla.