Näkökulma: Rikostarinoissa yksi asia on kaikki kaikessa
Rikosgenressä kerrotaan samoja tarinoita kerta toisensa jälkeen. Toiset tekevät sen paremmin.
Arvioita ja näkökulmakirjoituksia on aiemminkin tullut kirjoitettua rikoselokuvista ja -sarjoista. Ja samalla on tullut mietittyä sitä, mikä tekee jostain genren edustajasta paremman kuin toinen.
Video: Kummeli-tähdet ja mökkielämä
Näissä tarinoissa toistuvat usein samat asetelmat ja teemat. On keskenään kilpailevia gangsteriperheitä, jengejä tai muita ryhmittymiä. On rikollisten välistä koodistoa, lojaliteettia ja sen rikkomista. Salaisuuksia ja petoksia. Menneisyyden haamuja.
Niistä löytyy rajuja hahmoja ja egojen kohtaamisia. Miksi muuten se kaikkein kovin pomo yleensä syö rauhassa, kun hänelle tuodaan huonoja uutisia? Hän lienee niin kova ja niin rauhallinen, että toisten taistellessa hänellä on vara nauttia rauhassa huipputason ateriastaan.
Rikostyylilajissa on hirveästi mitäänsanomatonta roskaa, mutta tapahtumien ja luonnehdintojen tasolta on usein vaikea sanoa, mikä erottaa roskan mestariteoksista. Jos keksii jonkin näppärän analyysin, niin kohta huomaa, ettei se pidäkään paikkaansa.
Tyylin pitää vakuuttaa
Olen tullut lopulta siihen tulokseen, että lopulta ratkaisee vain tyyli. Otetaan esimerkiksi SkyShowtimen uusi sarja Mobland, jota Tom Hardy, Helen Mirren ja Pierce Brosnan hienosti tähdittävät. Siinä ei ole oikeastaan mitään uutta tai omaperäistä.
Jälleen kerran kaksi rikollisperhettä, tällä kertaa Lontoossa, taistelee keskenään ruumispinojen kasvaessa. Juonittelua on sekä perheiden kesken että niiden sisällä. Päähahmot ovat kovia kuin teräs ja toimissaan säälimättömiä, mutta taustalla vaikuttaa monesti jokin kieroutunut kunniakäsitys.
Mobland ei uudista – mutta se tekee kaiken äärimmäisen tyylikkäästi ja vaikuttavasti. Hardy todella on loppuun asti toimensa suorittava ja tietyssä suhteessa takuuvarma klaanisotilas, jolla on kuitenkin omat luurankonsa kaapissa. Mirrenin Maeve Harriganista todella huokuu se, että hän on läpeensä ikävä ja vittumainen ihminen.
Kokonaisuuden todella tuntee, uskoo ja hullulla tavalla myötäelää. Harva meistä puukottaisi penkkiin sidottua ja jo valmiiksi pahoin pahoinpideltyä miestä, mutta kun se tapahtuu hyvin rakennetussa tarinassa, olemme valmiita kannattamaan ratkaisua.
Jatkoa luvassa
Tyylin takuumiehenä on toiminut muun muassa rikosgenren suurnimi Guy Ritchie (Snatch – Hävyttömät, The Gentlemen). Hän on ohjannut avauskauden muutaman jakson.
Ritchien varassa sarja ei silti ole, vaan suurin kunnia menee sarjan luojalle Ronan Bennetille, jonka luomus on myös Netflixin loistelias Top Boy ja joka oli muun muassa mukana käsikirjoittamassa Johnny Deppin tähdittämää Public Enemies -elokuvaa. Nekin ovat rikostarinoita, joissa käydään läpi useaan kertaan kerrotut tarinat, mutta tyyli on järkähtämättömän hyvä.
Mobland nousee jo avauskaudellaan parhaimpien rikossaagojen, kuten Kummisetä-elokuvien ja Sopranos- ja Breaking Bad -sarjojen rinnalle. Siellä patsastelee myös suurin osa Martin Scorsesen tuotannosta. Onneksi Moblandin toinen kausi on jo luvattu.
Mobland on katsottavissa SkyShowtimessa ja Ruutu+:ssa. Uudet jaksot sunnuntaisin kello 23.00.
