MOT tutki Espanjan Aurinkorannikolla tapahtuvia rikoksia – suomalainen talousrikollinen teki yllättävän tempun
Suomalaisten suosimalla, paratiisiksikin kutsutulla Espanjan Aurinkorannikolla on myös nurja puoli. Siitä on tullut huijarien ja rikollisten tukikohta, ja siellä tapahtuu niin huumerikoksia, raakaa väkivaltaa, petoksia ja huijauksia.
Ylen MOT selvittää maanantaina 26.9. nähtävässä Costa del Crime -jaksossaan, miksi paikasta on tullut niin suosittu rikollisten keskuudessa.
Poliisi arvioi, että Aurinkorannikolla toimii yli 100 järjestäytyneen rikollisuuden organisaatiota: Italian ja Venäjän mafiat, Kolumbian ja Meksikon huumekartelleja ja tietenkin myös suomalaisia rikollisia.
Suomalaisille tunnetuin tapaus alueella lienee Katiska-vyyhti, kun Espanjan poliisi otti kiinni sen päätekijän Niko Ranta-ahon. MOT vierailee paraikaa vankilassa istuvan Ranta-ahon entisillä tiluksilla Puerto Banúksen alueella, joka on suosittu eritoten rikkaiden keskuudessa. Samalla alueella sijaitsee Espanjan entisen pääministerin koti.
Iso osa rikoksista liittyy huumeisiin. Sama kaava toistuu: Aurinkorannoilla tehdään huumediili, ja huumeet kuljetetaan Suomeen esimerkiksi Alankomaiden kautta. Asialla ovat usein ammattirikolliset. Listalta löytyy myös petoksia ja talousrikoksia, joiden uhrit ovat Suomessa.
MOT keskittyy jaksossa myös niin sanottuihin pikkurikollisiin, huijareihin, joiden jäljet johtavat Aurinkorannikolle. Huijauksia tehdään etenkin verkossa tai puhelinmyynnin avulla. Huijarit voivat tehdä töitä palmujen katveessa.
Tyypillistä on, että joku perustaa pöytälaatikkoyhtiön. Lakitoimistopalvelut myyvät osoitteita, jotka ovat virallisesti Marbellassa, mutta todellisuudessa huitsin nevadassa. Huijaukset ovat kannattavia, sillä tekijä on ulkomailla ja yksittäiset summat ovat niin pieniä, ettei poliisi vaivaudu niitä edes tutkimaan.
Rikollista toimintaa pyöritetään usein laillisen toiminnan katveessa. Aurinkorannalla moni suomalainen tekee työkseen puhelinmyyntiä. Kaikkien toimijoiden taustat eivät kuitenkaan kestä päivänvaloa.
MOT:n toimittaja päättää vastata yhteen työpaikkailmoitukseen käyttäen poikkeuksellista tiedonhankintakeinoa, eli hän ei kerro olevansa toimittaja, vaan työnhakija. Kyseessä on suomenkielinen työpaikkailmoitus.
Selviää, että työssä ei myydä mitään, vaan sen kerrotaan tukevan syrjäytymistä, kiusaamista ja päihdeongelmasta vastustavaa kampanjaa. Tukitilausta vastaan saa digilehden.
Kampanjalla rahoitetaan päihdevalistusta.
Toimittaja menee seuraavana päivänä työhaastatteluun. Todellisuudessa häntä kiinnostavat kampanjaa myyvän Juha Pärssisen taustat.
Juha Pärssinen on tuomittu törkeistä kirjanpitorikoksista, törkeästä velallisen epärehellisyydestä ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Hän on liiketoimintakiellossa Suomessa vuoteen 2024 saakka.
Toimittaja paljastaa heti ensikättelyssä Pärssiselle, ettei ole tullut työhaastatteluun, vaan on MOT:n toimittaja.
Pärssinen suostuu lyhyeen haastatteluun. Hän ei näe ristiriitaa siinä, että pyörittää bisnestä Espanjassa, vaikka onkin liiketoimintakiellossa Suomessa. Hän ei näe myöskään ongelmaa siinä, että kerää rahaa hyvään tarkoitukseen, vaikka hänellä on rikostausta.
Toimittaja kysyy, olisiko Pärssinen halunnut kommentoida tuomioitaan. Hän vastaa kieltävästi.
– Ei niistä kannata mitään sanoa. Niistä on tuomiot. Se, mitä niistä on pitänyt sanoa, on sanottu käräjillä, Pärssinen toteaa.
MOT selvitti, että Pärssinen lopetti hyvätekeväisyyskampanjalle työskentelyn kyseisen haastattelun jälkeen.
MOT: Costa del Crime maanantaina 26.9. klo 20.00 alkaen TV1-kanavalla.