Miksi Ville Virtanen höpöttää yksin kävellessään? Ohikulkijat hölmistyivät

Ville Virtanen esittää uudessa Ei koskaan yksin -elokuvassa Abraham Stilleriä, joka oli jatkosodan aikana pelastamassa Suomen juutalaisia pakkosiirroilta Saksaan. Todellinen historiallinen henkilö Abraham oli toimittaja Ruben Stillerin isoisä.

Ville pohtii, että hänen näyttelemällään Abrahamilla on voinut olla samanlaisia piirteitä kuin pojanpojallaan.

– Olen aina pitänyt Rubenista. Me tunnemme jo 1990-luvulta lähtien, olimme osa silloista suomalaisen stand up -komiikan ensimmäistä aaltoa Viirus-teatterin esityksissä, Ville muistelee.

– Rubenhan on sellainen impulsiivinen kaveri, että hän saattaa puhua, ennen kuin ajattelee ja joutua outoihin tilanteisiin. Pohdin elokuvaa tehdessä, että Abrahamissa oli varmasti sitä samaa. Hän oli eräänlainen narrityyppi, joka oli näennäisen vaaraton, mutta yhtäkkiä saattoi tulla jotain todella terävää. Oikeuden puolesta hän oli todella periksiantamaton, Ville analysoi.

Abraham puhuu elokuvassa yhteensä neljää kieltä: suomea, ruotsia, saksaa ja hepreaa.

– Siinä olikin oma suurin työni. En lähtökohtaisesti puhu saksaa ja hepreaa ollenkaan, ja ne repliikit piti saada niin sanotusti kroppaan. Jos tavallinen suomenkielinen repliikki vaatii sata toistoa, niin näihin meni helposti kymmenentuhatta kertaa, Ville havainnollistaa.

– Sitten sitä toistelee niitä vuorosanoja kulkiessaan tuolla teillä ja kujilla. Ihmiset katsovat, että onko tuo julkkis noin sekaisin, että höpöttää itsekseen. Nykyään on onneksi helpompaa, kun voi laittaa napit korville ja kaikki luulevat, että keskustelee puhelimessa, Ville nauraa.

Kova työ palkittiin erityisesti yhden kohtauksen osalta.

– Minulla oli sellainen rutiini, että lauloin kohtauksessa kuultavan rukouksen joka aamu varmaan puolen vuoden ajan heti herättyäni. Kohtaus kuvattiin haastavissa oloissa keskellä suota, Ville muistelee.

– Aikaa oli vain yksi päivä, ja kuvaamisen tarvittava pilvinen sää näyttäytyi vain minuutin pätkissä. Jos en olisi opetellut rukousta kunnolla, kohtauksesta ei olisi tullut yhtään mitään. Se on vielä tavallaan elokuvan avainkohtaus, jossa kiteytyy sanoma siitä, että sanat ovat aseita vahvempia, Ville kertoo.

Samaan aikaan Ville jakaa kiitosta elokuvan ohjaajalle Klaus Härölle (Miekkailija, Rakkaani merikapteeni), jonka elokuvat ovat voittaneet yhteensä yli 60 erilaista palkintoa meillä ja maailmalla. Henkilökohtainen Jussi-palkinto tuli Postia pappi Jaakobille -elokuvan (2009) ohjauksesta.

– Tuollaisissa suon kaltaisissa olosuhteissa paljastuu Klasun suuruus. Hän saa omalla osaamisellaan ja olemuksellaan pidettyä sen päivän kasassa ja kaikki tulee rauhassa tehtyä. Klasu on muutenkin erinomainen ohjaaja siinä, että hän ottaa kaikki osa-alueet huomioon ja kuuntelee esimerkiksi sitä, miten näyttelijä mahdollisesti haluaisi kehittää käsikirjoitusta, Ville suitsuttaa.

Ville työskentelee muutenkin paljon kirjoittamisen parissa.

– Tällä hetkellä teen kolmatta romaaniani ja kirjoitamme vaimoni (näyttelijä Birthe Wingren) kanssa elokuvakäsikirjoituksia. Meillä on neljä käsikirjoitusta valmiina. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Zaida Bergrothin (Tove, Marian paratiisi) ohjaama Kangastus 38 -filmatisointimme on menossa vuonna 2026 tuotantoon, Ville kertoo.

– Olen niin pitkään marissut, että ei ole hyviä käsikirjoituksia, että ei siinä auta muuta kuin alkaa itse tekemään. Käsikirjoittajan työ on Suomen elokuvabisneksen aliarvostetuin ammatti, toiseksi aliarvostetuin on näyttelijän työ. Se ei näytä siltä mediassa, mutta maailmalla näyttelijöillä on esimerkiksi tavallista kasvaa elokuvien tuottajiksi. Silloin näyttelijöiden vaisto ja osaaminen hyville tarinoille saadaan käyttöön, Suomessa bisnes on pääosin rahoittajavetoista.

Näyttelijä olisi myös mielellään tehnyt lisää suosittua Sorjonen-sarjaa ja siihen liittyviä elokuvia.

– Sorjosesta on hyviä muistoja. Puhetta jatkosta oli, mutta sitten Sorjosen tuotantoyhtiö meni konkurssiin. Kansainväliset oikeudet ovat nyt käsittääkseni saksalaisella yhtiöllä. Sarjassa oli iso työ, mutta myös iso palkinto. Se on vieläkin minun käyntikorttini, kun tuolla maailmalla liikkuu, Ville kertoo.

Ei koskaan yksin saa ensi-iltansa elokuvateattereissa perjantaina 17.1.2025.