Krista Siegfrids paljastaa totuuden suudelmastaan naisen kanssa

Krista Siegfrids myöntää nyt tienneensä, mitä hänen teostaan seuraisi.
Uudessa kolmiosaisessa dokumenttisarjassa Euroviisut: sotaa ja lovee käydään läpi perinteikkään laulukilpailun vaiheita. Tällä kertaa keskitytään viihteen sijaan enemmän kisan yhteiskunnalliseen ulottuvuuteen.
Erika Vikman puhuu videolla Ich komme -kohusta:
Vuonna 1956 alkaneen kisan sääntöihin on aina kuulunut, ettei kappaleiden sanoituksissa ja esiintymisissä yleensäkään saa olla poliittisia kannanottoja. Viisukonkari Mikko Silvennoisen juontamassa Ylen dokumenttisarjassa kuitenkin todistellaan, että viisuilla on monia poliittisia ulottuvuuksia.
Yksi selvä yhteys on ihmisoikeudet ja sukupuolivähemmistöjen asema. Yhdeksi esimerkiksi otetaan transsukupuolisen Dana Internationalin euroviisuvoitto vuonna 1998.
– Danan voitto Israelin kaltaisen hyvin uskonnollisen maan edustajana oli monelle ”voi luoja” -hetki. Hän sai israelilaisten asenteet homoja kohtaan muuttumaan. Se todella auttoi meitä saamaan oikeuksia, israelilainen viisuasiantuntija ja Dana Internationalin tuottajanakin toiminut Alon Amir kertoo.
– Israelissa vastustettiin Danan valintaa maan edustajaksi. Etenkään konservatiiviset uskovaiset pitivät sitä sopimattomana. Tämäkin on osa viisupolitiikkaa, viisuhistorioitsija Dean Vuletic puolestaan arvioi.

Alon Amir muistuttaa, että hallitukset eivät ole mukana Euroviisuissa.
– Dana ei toiminut tukeakseen hallitusta tai Israelin valtiota, vaan viisuihin osallistuminen oli hänen unelmansa. Hän oli aina rakastanut viisuja, Alon pohtii.
Samoissa teemoissa liikkui Suomen Krista Siegfrids, joka edusti Suomea kappaleellaan Marry Me.
– Krista on esimerkki viisujen käytöstä poliittiseen viestintään. Vuoden 2013 kisoissa hän suuteli viisulavalla naispuolista taustalaulajaansa, ja se oli viesti Suomen hallitukselle, Alon arvioi.
Krista vahvistaa Alonin näkemyksen.
– Sinä keväänä, jolloin minun piti edustaa Suomea Euroviisuissa, Marry Me -kappaleesta tuli yhtäkkiä eräänlainen gay-hymni. Samaan aikaan Suomessa käynnistyi Tahdon-kampanja, jolla ajettiin samaa sukupuolta olevin avioliitto-oikeutta, Krista muistelee.
– Päätimme silloin näyttää maailmalle oman kantamme. Siitä seurasi suukko euroviisulavalla.

Monet sanoivat Kristalle tuolloin, ettei suudelmaa saisi tehdä, koska se on poliittista.
– Jokaisessa haastattelussa sanoin, ettei se ole politiikkaa, vaan silkkaa rakkautta. Mutta kyllä minä tiedän, että se oli erittäin poliittista!
Sarjassa puhutaan myös siitä, että gay-teemaa käytetään niin sanottuun pinkkipesuun.
– Niin tapahtuu etenkin Israelin tapauksessa, Islannin vuoden 2024 karsintoihin osallistunut palestiinalainen Bashar Murad avaa terminologiaa.
– Pinkkipesu ei liity siihen, onko maa homoystävällinen vai ei. Se on homoystävällisen kuvaston käyttöä tarkoituksena peitellä muita rikoksia, Bashar kuvaa.
Euroviisut: sotaa ja lovee on katsottavissa Areenassa. Jaksot tulevat 25.4. lähtien TV1:ssä perjantaisin kello 20.00.
