Klaus Härö teki elokuvan kipeästä aiheesta: ”Olimme osa holokaustia”

Ei koskaan yksin -elokuvaa tehtiin lähes 20 vuoden ajan.
Perjantaina 17. tammikuuta ensi-iltansa saava elokuva Ei koskaan yksin kertoo Abraham Stilleristä, joka teki suuren työn toisen maailmansodan vuosina, ettei Suomeen tulleita pakolaisjuutalaisia pakkosiirretty Saksaan. Klaus Härön ohjaamassa elokuvassa Abrahamia tulkitsee Ville Virtanen.
Projekti oli pitkä. Tositapahtumiin perustuva elokuva on ollut tekeillä lähes vuosituhannen alusta lähtien.
– Äideistä parhain -elokuvan (2005) valmistuttua istuimme tuottajani Ilkka Matilan kanssa alas ja kysyimme toisiltamme, mikä olisi se elokuva, mikä pitäisi tehdä. Toisistamme tietämättä vastasimme molemmat, että Suomen juutalaisluovutukset toisessa maailmansodassa, Härö muistelee.
– Itse kasvoin sen käsityksen alla, että Suomi ei juutalaisten pakkoluovutuksia tehnyt. Sitten minulle selvisi, että suomalaisia juutalaisia ei kylläkään luovutettu, mutta muita kylläkin. Olimme osa holokaustia eli juutalaisten kansanmurhaa. Tämä jäi kaivelemaan, ja halusin tehdä siitä elokuvan, Härö kertoo.
Abraham Stilleriin liittyy monia kiinnostavia yhteyksiä. Ensinnäkin hän on toimittaja Ruben Stillerin isoisä. Abrahamin veli Mauritz Stiller puolestaan oli ohjaaja, jota pidetään Greta Garbon löytäjänä.
Abrahamista taas on olemassa muun muassa Rony Smolarin kirja Setä Stiller: Valpon ja Gestapon välissä, joka on toiminut myös Ei koskaan yksin -elokuvan pohjana.
– Kun lukee tästä aiheesta kirjoja, niin Abrahamin nimi alkaa nousta toistuvasti esille. Hän oli hyvin verkostoitunut sekä Suomen juutalaisten yhteisössä että politiikassa ja liike-elämässä, Härö kertoo.

– Tietyllä tavalla voi sanoa, että hän oli lobbari hyvän asian puolesta. Elokuvan päähenkilöksi hän oli siitä hyvä, että hänellä oli sekä suuri sydän että suuri suu. Katsoja lähtee hänen mukaansa ja kannustaa, mutta samalla toivoo, että älä nyt ihan noin rajusti sano, nyt jäitä hattuun, Härö kuvailee.
Härö tunnetaan omaehtoisista elokuvistaan, kuten Postia pappi Jaakobille (2009) ja Rakkaani merikapteeni (2022), jotka ovat myös keränneet palkintoja meillä ja muualla. Miekkailija (2015) oli Suomen ehdokkaana ulkomaisen Oscarin saajaksi.
– Elokuvan tekeminen ideasta valmiiksi saattaa kestää sen 20 vuottakin. Hankkeen kuluessa minun pitää tehdä ratkaisuja ja vastata tuhansiin kysymyksiin elokuvaan liittyen. Tämän vuoksi minun pitää ohjaajana uskoa aiheeseen ihan jokainen päivä ja innostua siitä, Härö kertoo.
– Siksi pyrin valikoimaan tosi tarkasti elokuvaprojektini. En halua herätä joku aamu siihen ajatukseen, että mitä olen mennyt tekemään, vaan innoissani: ”Tänään taas mennään!”
Ei koskaan yksin saa ensi-iltansa elokuvateattereissa perjantaina 17.1.
Ei koskaan yksin