Kekkonen ja tekoäly – näin syntyi The Helsinki Effect

Dokumenttiohjaaja Arthur Franck, 45, tunnetaan historiallisista aiheista sekä ainutlaatuisesta tavasta hyödyntää arkistomateriaalia.

Franckin ensimmäinen pitkä elokuva Olliver Hawk (2019) kertoi Suomen tunnetuimmasta hypnotisoijasta, kylmän sodan aikana vaikuttaneesta Olavi Hakasalosta. Elokuvassa Pesänlikaajat – erään kirjakohun anatomia (2021) Franck käsitteli puolestaan myrskyä, joka nousi Helsingin Sanomien toimittajien salaa kirjoittamasta Tamminiemen pesänjakajat -kirjasta 1980-luvun alussa.

Franckin uusin dokumentti The Helsinki Effect sukeltaa Helsingissä kesällä 1975 järjestettyyn Etyk- eli Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssiin. Presidentti Kekkosen isännöimä tapahtuma toi Helsinkiin muun muassa Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton pomot, 1500 toimittajaa ja nosti Suomen maailman huomion keskipisteeseen. Dokumentti saa ensi-iltansa elokuvateattereissa 11. huhtikuuta.

Satojen tuntien savotta

Franck aloitti The Helsinki Effectin tekemisen syksyllä 2021.

– Halusin tehdä elokuvan, jossa ei tarvitsisi käydä kuvauksissa. Historia ja kylmä sota olivat tuttuja aiheita edellisistä elokuvistani ja ne kiinnostivat edelleen. Etykistä löytyi satoja tunteja materiaalia, jonka syövereihin heittäytyminen teki minut hyvin onnelliseksi, Arthur kertoo Katsolle.

Ohjaaja vietti Yleisradion arkistojen uumenissa noin puolitoista vuotta, katseli ja editoi materiaalia ja teki muistiinpanoja.

– Luin myös aiheeseen liittyviä kirjoja ja muistioita, joissa oli litteroituja keskusteluja aiemmin salaisina pidetyistä tapaamisista. Nämä vuoropuhelut tuntuivat kuin valmiilta elokuvan käsikirjoitukselta.

Ohjaaja kertoo nauttineensa myös löytämästään ylijäämämateriaalista, kuten eri maiden toimittajien epäonnistuneista juonnoista ja uutislähetyksien hännistä.

– Nuo inhimilliset pätkät tekevät Etyk-historian entistä elävämmäksi ja kiinnostavammaksi.

Ei pelkkää pönötystä

Arthur myöntää pitäneensä Etykiä lähinnä poliittisena pönötyksenä ja Kekkonen-myytin buustauksena. Arkistoaineiston tutkiminen paljasti, että Helsingin konferenssilla oli todellinen merkitys kylmän sodan päättymisessä.

– Konferenssi kiihdytti rautaesiripun romahtamista. Tämä oli itselleni uutta, ja tajusin, että kyseessä oli kertomisen arvoinen tarina.

Arthur haluaa kuitenkin korostaa dokumenttityön subjektiivisuutta.

– Pystyn tarjoamaan uuden näkökulman, koska en elänyt Etykin aikaan eikä minulla ole siitä henkilökohtaisia muistoja. Monilla suomalaisilla on muistoja tapahtumasta, kuten tarinoita, kuinka he hankkivat television halvalla Finlandia-talosta konferenssin päätyttyä. Harvalla on kuitenkaan syvällistä ymmärrystä Etykin merkityksestä kylmän sodan päättymiselle. Esimerkiksi Kekkosen rooli oli merkittävä, mutta prosessin suuret päätökset tehtiin muualla. Suomi oli sopiva paikka konferenssille, mutta ei kylmän sodan ratkaisija, Arthur korostaa.

Salatut puheet saivat äänen

Franck käytti tekoälyä tuodakseen poliitikkojen aiemmin salassa pidetyt keskustelut eloon.

– Pohdin, miten voisin tuoda ne elokuvallisesti esiin. Äänenkloonaukseen käytetty tekoäly kehittyi nopeasti, ja kokeilut Henry Kissingerin ja muiden poliitikkojen äänten kanssa osoittautuivat kiehtoviksi. Päätimme käyttää tekoälyä ja kertoa sen avoimesti dokumentissa. Huumori oli alusta lähtien tärkeä elementti, ja tekoäly toi myös siihen lisäsävyjä. Se korosti diplomatian inhimillistä puolta.

Franckin mukaan tekoälyn käyttö lisääntyy tulevaisuudessa dokumenttien tekemisessä.

– Tekoäly on jo käytössä äänen ja kuvien käsittelyssä. Dokumenttielokuvan määritelmä on jatkuvassa muutoksessa ja tekoäly on vain seuraava vaihe tässä jatkumossa. Uskon tekoälyn käytön lisääntyvän, mutta ihmisen rooli valintojen tekemisessä ja lopputuloksen arvioinnissa säilyy edelleen ratkaisevana.

Kiinnostusta maailmalta

Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, myös dokumentin tasot syvenivät.

– Diplomatian merkitys maailmanpolitiikassa tuli entistä selvemmäksi. Maailma on ollut aina absurdi ja se oli absurdi myös vuonna 1975. Nykyiset tapahtumat toivat kuitenkin lisää relevanssia dokumenttiin.

The Helsinki Effect on herättänyt paljon kiinnostusta myös kansainvälisesti. Elokuva sai ensi-iltansa maaliskuussa yhdellä maailman arvostetuimmista dokumenttitapahtumista, Kööpenhaminan CPH:DOX-festivaalin kilpasarjassa.

– Lukuisten festivaalien lisäksi The Helsinki Effect esitetään televisiossa ainakin Ranskassa, Saksassa, Islannissa ja Tanskassa. Saksassa elokuva pääsee myös teatterilevitykseen. Kansainvälinen kiinnostus on ollut vahvaa ja vastaanotto ylivoimaisesti suurin verrattuna aiempiin teoksiini.

Franck kertoo jatkavansa historiallisten dokumenttien tekemistä myös tulevaisuudessa, hyödyntäen arkistomateriaalia ja tekoälyä. Hän ei ole kuitenkaan vielä lyönyt lukkoon seuraavaa projektiaan.

–Historia ei vanhene koskaan ja sen tutkiminen auttaa ymmärtämään nykypäivää.