Esko Salminen myöntää lastensa joutuvan kärsimään ylimääräisistä paineista: ”Pojalla tyttäriä pahemmat”
Elokuva-alan elämäntyöpalkinto Betoni-Jussi on jaettu vuodesta 1978 saakka alan ansioituneille tekijöille.
Tänä vuonna betoninen patsas ojennettiin 1950-luvulla näyttelijänä aloittaneelle Esko Salmiselle. Palkintonsa hän omistaa kotimaisen elokuvan työntekijöille, joiden kanssa sai tehdä töitä 64 vuotta.
– Omistan tämän myös vaimolleni Aino Sepolle, jota ilman en seisoisi tässä. Ja lapsilleni, jotka päivystivät sairasvuoteeni ääressä, kiskoivat faijan takaisin elämään. Tietysti myös lastenlapsille, jotka tekivät minusta nostalgisen ukin, Esko kiitti juhlapuheessaan.
Esko varttui taiteilijaperheessä näyttelijäpariskunta Unto Salmisen ja Kyllikki Väreen ainokaisena. Näyttelijän ammatti ei ollut vanhempien ensimmäinen vaihtoehto pojalleen. Hänestä yritettiin tehdä liikemiestä.
– Ei siitä mitään tullut. Annoin niin huomattavia alennuksia kavereille, että homma romuttui heti kättelyssä, Esko naurahtaa muistolle.
Aloittelevana näyttelijänä Esko koki paineita perhetaustansa vuoksi. Myös hänen lapsensa Kristo, Kreeta ja Sonja Salminen ovat jatkaneet suvun viitoittamalla tiellä.
– Onhan se selvää, että näyttelijän lapsilla on kaksinkertainen paine. Odotukset pitää vain ravistaa pois. Luulen, että pojalla paineet ovat tyttäriä pahemmat, Esko sanoo.
Betoni-Jussille on kotona paikka valmiina: se tulee komeilemaan Eskon sivuosa-Jussin ja Kyllikki-äidin patsaan vieressä. Vuonna 1944 Kyllikki Väre oli ensimmäisiä Jussi-palkittuja näyttelijöitä.
– Olin tuolloin 4-vuotias, ja odotin kiihkeästi äitiä kotiin. En suinkaan Jussi-patsaan takia, vaan äidillä oli viehättävä tapa tuoda herkkupaloja ravintolasta servettiin käärittynä, Esko muistelee.
Äidin kuoleman jälkeen Jussi-patsaasta tuli Eskolle eräänlainen ikoni, joka on kulkenut mukana läpi elämän.
– Oikeastaan kun lähdin Jussi-gaalaan, äidin Jussi-patsas kumartui toivottamaan minulle onnea, Esko hymyilee.
Nykyään Eskon elämään kuuluu luopumisen haikeutta ja uusia suunnitelmia. Syksyllä hänen on tarkoitus pitää tyttärensä kanssa runoilta Kansallisteatterissa. Teatterinjohtaja Mika Mylly-aho on jo näyttänyt toiveelle vihreää valoa.
– Urani koostuu paljolti sattumista. Elämä on heittänyt minut eri tilanteisiin, ja olen vain sattunut olemaan oikeassa paikassa. Sanonkin nuorille, että uskokaa unelmaanne, Esko kannustaa.
Tytöt tytöt tytöt oli illan voittaja – tässä lista kaikista Jussi-palkituista