Kylli-tädin rietas rakkauselämä: Kaksi miestä samaan aikaan
Kylli-täti oli rakastettu tv-persoona 1950-luvun lopusta 1990-luvun lopputienoille asti. Herttaisen tädin sisään kätkeytyi villikko, joka oli aikaansa edellä aatteissaan.
Kylli-täti, eli Kylli Koski (1906–1997) tunnettiin julkisuudessa herttaisena tätinä, joka kertoi lapsille tv:ssä satuja samalla kuvittaen ne. Kylli oli menneiden aikojen lapsille joulun vakiokasvo joulukalentereineen.
Herttaisen tädin sisään kätkeytyi kuitenkin villikko, joka uhmasi stereotypioita aikana, jolloin naisen asema oli paljon ahtaampi kuin tätä nykyä.
Video: Sinikka Sokka: Oliko ennen kaikki paremmin?
Kylli on avannut elämäänsä ja sen kiemuroita Anja Lánerin kirjoittamassa omaelämäkertakirjassa Ruusuilla tanssija (WSOY). Kirja julkaistiin vuonna 1989.
Siinä Kylli sivuaa paitsi lapsuuttaan ja nuoruuttaan sodan runtelemassa Suomessa, myös ihmissuhdeseikkailujaan sekä yksityiselämäänsä.
Ei tuominnut
Kylli viihtyi taiteilijapiireissä, jossa suhteet ja rakkaus olivat vanhoillista ajattelukantaa paljon vapaammat.
Kylli sai kotonaan tiukan moraalikasvatuksen, joka tuomitsi kaikki avioliiton ulkopuoliset suhteet. Kotona oli puhuttu ainoastaan miesten ja naisten välisistä suhteista, eikä samaa sukupuolta olevien suhteista puhuttu sanallakaan.
Parikymppisenä Kyllille tuli homoseksuaalisuus tutuksi, kun hän opiskeli Ateneumin taidekorkeakoulussa. Elettiin 1920–1930-luvun taitetta, jolloin homoseksuaalisuus oli vielä rikos. Sitä se oli vuoteen 1971 asti.
Kyllin ystävättären ja tämän miehen kihlaus jäi lyhytikäiseksi, kun mies rakastui päätä pahkaa toiseen mieheen.
Kylli keskusteli aiheesta ystävänsä miehen kanssa. Mies oli puolustellut rakkauttaan toista miestä kohtaan sillä, että jopa kaikilla Kreikan antiikin filosofeilla on rakkaussuhteita toisiin miehiin. Kylli ei miehen ajatusmaailmaa paheksunut.
– Ymmärsin, että ihmiset ovat kovin erilaisia, eikä ihmisyksilö voi joillekin ominaisuuksilleen yhtään mitään, Kylli totesi kirjassaan.
Kaksi poikaystävää
Kylli myönsi samassa, että on myös itse sortunut elämässään saamansa moraalikasvatuksen vastaiseen toimintaan.
– Minulla oli Ateneumissa opiskellessani suhde naimisissa olevan miehen kanssa.
Kylli oli aikaansa edellä ajatusmaailmassaan.
– Minusta ihmisien pitäisi olla sallivampia. Erilaisuutta ei saisi tuomita. Tunnontuskissaan kamppaileva ihminen joutuu usein kantamaan myös itseään erinomaisempina pitävien ihmisten halveksunnan taakkaa.
Opiskeluvuosinaan Kylli-täti kertoo opiskelleensa samassa myös elämää. Niihin vuosiin hänellä mahtui rakkaussuhteita ennen kuin hän meni naimisiin vuosi opiskelujensa jälkeen.
Opiskelun alkuaikoina Kyllillä oli samaan aikaan jopa kaksi poikaystävää, Risto ja Harri. Toinen opiskeli yliopistossa ja toinen kauppakorkeassa.
– Välillä pompotin poikaystäviäni ihan mieleni mukaan, Kylli kertoo.
Erään kerran Kyllin saavuttua Helsinkiin hän päätti kutsua pojat yhtä aikaa opinahjonsa portaille. Kyllin saapuessa paikalle vastassa oli kaksi hyvin kiukkuista nuorta miestä.
– Molemmat suuttuivat minuun ja toisiinsa. Lopulta jokainen poistui omaan suuntaansa. Harri tosin tuli illalla kysymään, lähtisinkö hänen kanssaan osakunnan tansseihin. Minä läksin.
Myös Riston kanssa välit tulivat kuntoon.
– Risto tuli hakemaan minua kirkkoon. Niin välit olivat taas kunnossa molempiin suuntiin.
Tahdotko rakastajattareksi?
Kylli kertoo kirjassaan kohtaamisistaan Mika Waltarin (1908–1979) kanssa. Kylli kirjoittaa, ettei hänellä ollut eroottista vetovoimaa Mikaa kohtaan, vaikkakin päätyi kerran tämän kanssa ”suutelukohtaukseen”.
Myöhemmin Mika meni naimisiin Marjatta Luukkosen kanssa. Kylli kertoo kirjassaan, että naimisiinmenon jälkeen Mika kutsui hänet kotiinsa. He olivat juoneet korrektisti teetä kolmisteen, Kylli, Mika ja Marjatta.
Yllättäen Mika oli pyytänyt vaimoa poistumaan, sillä halusi viettää aikaa Kyllin kanssa. Kylli oli vastustellut, mutta Marjatta lähti. Kylli oli sanonut tiukasti kirjailijalle, ettei ryhdy minkään sortin leikkeihin tämän kanssa.
Kylli oli ollut loukkaantunut paitsi itsensä, myös Marjatan puolesta.
– Älä luulekaan, Mika, että minä ryhdyn sinun kanssasi mihinkään hommeleihin, sellaiseen minulla ei ole pienintäkään halua, Kylli oli todennut.
Kerran Kylli oli ollut kahvilassa samaan aikaan Mikan kanssa, kun kirjailija oli esittänyt hänelle kysymyksen. Kyllin mukaan tuohon aikaan Marjatta oli ollut raskaana.
– Mika sanoi pitkään ajatelleensa, tahtoisinko minä ruveta hänen rakastajattarekseen. Minä sanoin: En tahdo, Kylli toteaa.
Kylli avioitui myöhemmin Eino Hellgrenin kanssa, ja heille syntyi liitosta kaksi poikaa: Jorma ja Yrjö.
Pariskunta erosi vuonna 1943, kun Eino löysi uuden puolison. Avioliitossa oli ongelmansa.
– Olin kuvitellut avioliiton olevan elinikäinen sitoumus. Mieheni jätti minut ja lapset ja perusti uuden perheen. Tunsin, miten maailma hajosi ympärilläni.
Uusi rakkaus
66-vuotiaana Kylli tapasi englantilaisen professorin Herbertin. Heillä oli monta vuotta kestänyt rakkaussuhde. Herbert oli kymmenen vuotta Kylliä nuorempi.
Kyllin aikuiset pojat olivat hermostuneet äitinsä uudesta suhteesta. He kysyivät, aikooko äiti naimisiin miehen kanssa.
– Ei, en minä aio. Sitä paitsi Herbert on jo naimisissa, Kylli oli vastannut pojilleen.
Pojat olivat ihmetelleet sitä, miksi heidän äitinsä seurustelee varatun miehen kanssa.
– Vastasin heille kysymällä, eikö mielestänne teidän vanha äitinne saa olla ihailtu ja rakastettu.
Yle Areenasta löytyy laaja kokoelma erinäisiä teoksia Kylli-tädistä.
Kyllistä on nähtävillä Yle Areenassa dokumentti Kyllin elämää. Myös Kylli-tädin viimeinen jouluntoivotus, kaksi vuotta ennen hänen kuolemaansa, on katsottavissa Yle Areenassa. Sadun kertomisaikoihin Kylli oli lähes 90-vuotias.
Kylli-tädin joulukalenteri on katsottavissa myös Yle Areenassa.
