Näinkö helposti Suomen sadat vuosittaiset särkylääkekuolemat saataisiin vähenemään?
Teetkö niin raskasta työtä tai treenaatko niin kovaa, että joudut käymään toistuvasti tulehduskipulääkepurkilla lievittääksesi tukalaa oloasi tai jumissa olevaa niskaasi?
Kuulostaa varmaan tutulta, mutta tulehduskipulääkkeitä ei todellakaan kannata käyttää säännöllisesti. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean arvion mukaan tulehduskipulääkkeet aiheuttavat pelkästään Suomessa jopa 200-300 kuolemaa vuosittain.
Paljon terveyshaittoja
Vakavien seurausten ohella tulehduskipulääkkeet aiheuttavat runsaasti turhia vaivoja, kuten suolisto- ja maksaongelmia. Noin 25 prosentille tulehduskipulääkkeiden pitkäaikaiskäyttäjistä kehittyy krooninen maha- tai pohjukkaissuolihaava. Tulehduskipulääkkeiden haitat ovat samanlaisia riippumatta siitä, ovatko ne itsehoito- tai reseptilääkkeitä.
Suomalaiset käyttävät kaiken lisäksi kipulääkkeitä vastoin suosituksia: melkein joka kymmenes suomalaisista aikuisista käyttää niitä päivittäin, ja 14 prosenttia useana päivänä viikossa. Noin viisi prosenttia käyttää niitä yhtä aikaa reseptillä saatavien kipulääkkeiden kanssa.
Panu Kuusisto tarjoaa sadalle halukkaalle ilmaisen fysioterapiahoidon.
Fysioterapiaketju Auronin toimitusjohtaja Panu Kuusiston mukaan lääkekierteestä voi kuitenkin päästä pysyvästi eroon – jopa varsin pienin ponnistuksin.
– Särkylääkkeiden ideana ei ole parantaa ketään, vaan niillä hoidetaan vain oireita. Aktiivisella fysioterapialla pystytään monessa tapauksessa heittämään pillerit laatikkoon, Kuusisto vakuuttaa.
Kuusiston mukaan fysioterapian toimivuudesta löytyy nykyään paljon näyttöä – myös omakohtaisesti hankittua.
– Meillä on dataa 27 000 ihmisestä. Kivut vähenivät heillä keskimäärin 35-40 prosenttia.
"Julistin sodan särkylääkkeitä vastaan"
Sanojensa tueksi Kuusisto on lähtenyt sanoista tekoihin. Mies on julistanut ”sodan” särkylääkkeitä vastaan ja tarjoaa 100 vapaaehtoiselle kolmen kuukauden mittaisen ilmaisen koejakson fysioterapiaa. Hakuaika on nyt käynnissä ja se kestää vuoden loppuun.
Koejakso pitää sisällään 5 hoitokertaa harjoituksineen, iCoach-etäharjoitteita fysioterapeutin kanssa ja loppututkimuksen. Mistään halvasta kampanjasta ei ole kyse, sillä työtunneissa laskettuna projektin läpivieminen maksaa Kuusiston yritykselle kymmeniä tuhansia euroja.
Kansantaloudellista merkitystä
Kuusiston mukaan asialla on kansantaloudellista merkitystä. Hänen mukaan erityisesti työnantajien tulisi perehtyä fysioterapian mahdollisuuksiin.
– On kummallista, että yhteiskunnalla menee yli neljä miljardia euroa tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoitoon. Samaan aikaan Kela ei korvaa lääkärin määräämistä fysioterapiahoidoista kuin viisi euroa per kerta. Kun sitä peilataan vaikka psykoterapiaan, niin siitä korvataan 55 euroa per käynti, Kuusisto sanoo.
– Tämä johtaa siihen, että yritykset vähentävät koko ajan fysioterapiaa omasta työterveyshuollostaan, vaikka tiedetään, että tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat toiseksi suurin sairauspoissaolojen aiheuttaja. Yrityksillä menee yli kaksi miljardia euroa vuodessa siihen. Sen sijaan että tarjottaisiin fysioterapiaa, laitetaan viikoksi sairauslomalle lääkkeiden kanssa, Kuusisto harmittelee.
Maksullinen fysioterapia ei myöskään ole ainoa vaihtoehto pillereille. Itseään voi hoitaa myös esimerkiksi venyttelemällä ja harrastamalla palauttavaa liikuntaa, kuten joogaa.