Koronatauon lisäksi laulaja Mikko Mäkeläisen, 38, vuoteen on mahtunut muutakin mullistavaa. Viime syksynä hän rohkeni vihdoin sanoa ääneen sen, mitä lähipiiri oli jo vuosia yrittänyt kertoa.
– Olen alkoholisti. Sairastuin huomaamattani keikkavuosien aikana. Nykyisin en juo enää pisaraakaan.
Ihana elämä
Mikko on ymmärtänyt vasta nyt rakkailleen tuottamansa ahdistuksen.
– Kun lupaukset eivät pitäneet ja tulin kotiin myöhässä, puolisolla meni kaikki omat suunnitelmat uusiksi. Joka asiasta oli pientä valehtelua, en erottanut tunnetiloja, ja elämässä oli vain vitutus ja itsesääli, Mikko luettelee.
Avovaimo onkin sanonut, että Mikko on nyt ihan eri kaveri ja saa enemmän aikaiseksi.
– Koin aina, että avovaimo vain nalkuttaa. Olen aina ottanut vinettoa, mutta minulla ei ollut mitään älyttömiä putkia. Alkoholismi on kuitenkin etenevä sairaus. Muutuin suoraan sanottuna mulkuksi.
Mikko ajatteli lopulta, ettei ryyppäämisessä ollut mitään hauskaa. Hän oli vaikeasti lähestyttävä tyyppi, jolla oli vahvoja mielipiteitä.
– En neuvotellut asioista, oli vain se oma ajatus. Kuivahumalassa eli krapulassa olin ärtynyt, ja selvinpäin odotin vain seuraavaa ryyppykertaa.
Mikolla on saman hoidon käyneitä ystäviä. Lähimmäisille sairaus on ollut kuormittava, ja he joutuivat pitämään kulisseja pystyssä.
– Kotona olin pingottunut ja kuppi meni ihan nurin, kun minulle yritettiin puhua järkeä. Hermostuminen oli puolustusreaktioni, sillä tiesin toimivani väärin.
Tällä hetkellä Mikkoa ei aja enää keikkalavoille viinapiru vaan musiikki, johon hän on sumeitten vuosien jälkeen rakastunut uudestaan.
– Nyt eläminen on elämisen arvoista. Energiaa on niin pirusti, kun aamulla on heti pirteä ja uskaltaa katsoa peiliin.