Kuolemansairas tangotähti Jarmo Pellinen käy kalliissa hoidoissa: ystävät järjestivät tukikonsertin – ”En ole luovuttanut, vaan yritän hankkia lisäaikaa elämälleni!”
Seiska kertoi viime viikolla, että laulaja Jarmo Pellinen, 50, haki puolitoista vuotta turhaan apua terveyskeskuksesta vatsasyöpäänsä.
Jarmo menetti elämänhalunsa, kun hän viimein sai yksityiseltä lääkäriltä viime joulukuussa oikean diagnoosin.
– Henkisesti joulunpyhät ja alkuvuosi oli hirveän raskasta. Marraskuusta tammikuuhun painoni romahti 35 kiloa. Paha mieli tuli sata kertaa päivässä, nyt enää 50. En jaksanut omin voimin keittiöön kävellä. Syöpä oli kaikkialla kehossani: keuhkoissa, maksassa, luustossa, imusolmukkeissa… Iski toivottumuus.
Pellisellä ei ole lapsia. Vaimo yritti auttaa parhaansa mukaan.
– Hänelle tämä on ollut paskamainen paikka, Jarmo purskahtaa itkuun.
Helmikuussa syöpähoidot alkoivat yllättäen tehota ja Pellisen mieliala koheni.
– Olen saanut valtavasti tukea, ja olen siitä ikuisesti kiitollinen.
Tangotähti on kolmen vuoden ajan järjestänyt päivätansseja Vierumäen Aavehallissa. Hallin henkilökunta yllätti Pellisen järjestämällä Tukitanssit Aavehallilla viime perjantaina. Tansseissa esiintyivät tangokuningas Marco Lundberg, Virpi Piippo, Harri Nuutinen, Kari Hirvonen ja Raisa Laine – sekä tietysti Jarmo itse.
– Se on mahtava juttu. Tansseilla kerätään varoja syöpähoitoihini. Tämä on nimittäin kallista lystiä. Hoidot maksavat tuhansia euroja. En ole luovuttanut vielä, vaan yritän hankkia lisäaikaa elämälleni.
Pellinen käy helsinkiläisessä yksityisessä Docrates-syöpäsairaalassa.
– Vasta siellä selvisi tarkalleen, että minulla on nimen omaan vatsasyöpä. Nyt yritetään löytää täsmälääkkeitä minulle.
Jarmo sanoo, että viimeinen hoitojakso julkisella puolella Helsingin Meilahdessa päättyy lokakuussa.
– Jos ei siitä tule tuloksia, niin Meilahti nostaa kuulemma kädet pystyyn, ja homma on selvä, laulaja kertoo.
– En vain olisi vielä valmis lähtemään. Olen saanut paljon yhteydenottoja kohtalontovereiltani. Moni on kuulemma saanut vuosiakin jatkoaikaa, mutta on niitäkin, jotka ovat lähteneet nopeasti. Saisinpa nähdä edes ensi vuoden.