Pasila-syndrooma

Aarnio-vyyhdistä raju riita Twitterissä: pitkän linjan toimittaja syyttää Pasila-syndrooma -podcastia ammattimaiseksi valkopesuksi – entinen Supo-pomo puuttui: ”Kovaa tekstiä”!

15.01.2019 08:57
Helsingin huumepolisiin entistä päällikköä Jari Aarniota koskeva rikosvyyhti jakaa rikostoimittajia rajusti. Sen on saanut kokea Tampereen yliopiston journalismin opiskelija Mia Jussinniemi, joka aloitti Aarnio-vyyhdin tutkintaan penkovan Pasila-syndrooma -podcast-sarjan kouluprojektina ensimmäisenä opintovuotenaan.
jussi
jussi

Hän kertoi Seiskalle aiemmin, että kaiken ylimääräisen ajan syövä tutkivan journalismin projekti lähti kurssitehtävästä, jossa käsiteltiin toimittajien eettisiä ohjeita.

 
 
Sarjasta kehittyi kuitenkin kaiken ylimääräisen ajan syövä tutkivan journalismin projekti, joka on saanut laajaa huomiota. Jussinniemi on nostanut esiin useita Aarniota koskevan huumehaaran tutkinnan epäselvyyksiä. 
 
Pasila-syndrooman ansioista Jussinniemi esiintyi myös Nelosen Keisari Aarnio -talk show’ssa. Suomen historian merkittävin poliisirikosvyyhti näyttää kuitenkin olevan kuin ampiaispesä ja sen penkominen herättää nopeasti rajuakin kritiikkiä.
 
Aarnio
Aarnio

Rajuimmat kriittiset hyökkäykset ovat tulleet muilta toimittajilta. Äskettäin Savon Sanomien konkaritoimittaja Asta Tenhunen syytti sarjaa valkopesuksi Twitterissä. Väittely lähti käyntiin, kun Tenhuselta kysyttiin, oliko tämä tutustunut Pasila-syndroomaan Puolustusvoimien kaksoiskansalaisia syrjivään ohjeistukseen liittyvässä keskustelussa.

- En juuri ole. Alkuun jonkin pätkän kuulin ja minulle myös soitettiin ja yritettiin huijata sanomaan jotain: Kun ihmettelin outoa nauhoitusyritystä, puhelu päättyi siihen. Ainakaan ohjelma ei ole journalismia. Itse töissä perehdyn alkuperäislähteisiin. Aika menee siihen. 

Asiallinen Twitter-keskustelu muuttui pian riitelyksi Tenhusen, Selinin ja Jussinniemen välillä:

- Voisitko esittää faktoja rikosten valkopesusta ja vaikuttamisyrityksistä, viihteestä ja propagandasta? Edustaako näkemys myös @Savon_Sanomat kantaa? Pasila-syndrooma pahoittelee syytettyjen väriseviä ääniä. Todistajat puhuvat huomattavasti reippaammin. #Aarnio, @Astatenhunen

 

"Vakavia syytöksiä"

- Esität vakavia syytöksiä #pasilasyndrooma -ohjelmasta, "ei ole journalismia"...jota et kommenttisi mukaan ole juurikaan seurannut. Huijaus ja nauhoitusyritys? Sinulla lienee todisteet väitteidesi tueksi? Ja sitten vielä em. ohjelman lähteistä. Eivätkö ne ole luotettavia?

Myös pitkänlinjan rikostoimittaja Rami Mäkinen osallistui väittelyyn, mutta maltillisesti:

- Olin #pasilasyndrooma tekijän kanssa samassa tv-keskustelussa jokunen kuukausi sitten. Ei käynyt mielessäkään ruveta pilkkaamaan pienen nettifoorumin pitäjää televisiossa, kun itse edustaa viestintä, jossa puoli miljoonaa lukijaa per juttu ei ole harvinaisuuus.

Tenhunen myös kyseenalaisti sen, että Jussinniemi Pasila-syndrooma tehtäisiin amatööripohjalla:

"Mieluummin työtön kuin marionetti"

Seiska tavoitti Jussinniemen, joka on kerta toisensa jälkeen joutunut yllättymään kuinka vahvoja tunteita Pasila-syndrooma ihmisissä herättää.

– Tulee tunne, että minut halutaan vaientaa ja leimata johonkin. Pidän kritiikkiä hyvänä asiana, kun se perustuu faktaan, koska se auttaa kehittymään ja parantamaan työtä. Tunnepohjainen kritiikki kuitenkin herättää vain ihmetystä siitä, miksi toiset toimittajat reagoivat moisella vihalla. Jos työstäni löydetään asiavirheitä, korjaan ne tietenkin, mutta sellaisia ei ole vielä kukaan pystynyt osoittamaan, Jussinniemi toteaa.

 

Jussinniemi
Jussinniemi

Jussinniemi halusi myös avata, millä porukalla Pasila-syndroomaa tehdään.

– On toki imartelevaa, että minua luullaan ammattilaiseksi. Minä käsikirjoitan ja vastaan kaikesta sisällöstä. Pasila-syndrooma käsikirjoitan minä ja vastaan kaikesta sisällöstä. Nettisivut ovat myös minun tekemäni. Mukana on kaksi ääninäyttelijää, jotka toimivat alaisuudessani, eli lukevat nauhalle tuottamiani tekstejä. Sarja on nauhoitettu Esa Orren studiolla. Hän on myös äänittänyt jaksoja ja kuvannut materiaalia tulevaa dokumenttia varten. Orre ei kuitenkaan ole enää toiminnassa mukana. Hän lopetti marraskuussa 2018. Lisäksi lasken työryhmään joukon lähteitä, joita en koskaan tule paljastamaan. Kutsun heitä viisikkotyöryhmäksi. Kukaan tekijöistä, minä mukaan lukien, ei ole saanut Pasila-syndroomasta euroakaan. Päinvastoin, olen itse maksanut kaikki sarjasta aiheutuneet kulut, Jussiniemi kertoo.

Jussinniemi paljastaa, että yhden jakson tekemiseen menee 2-4 viikkoa, joiden aikana hän kirjoittaa vähintään kahdeksan tuntia päivässä. Siihen päälle tulevat haastattelureissut, tarkistamiset, nauhoittamiset ja muu oheistyö. Jatkossa hän aikoo kasvattaa näyttelijöiden roolia ja tehdä enemmän esimerkiksi rekonstruktiovideoita. Väitteitä puolueellisuudesta Jussinniemi ei hyväksy.

– Olen pyrkinyt valottamaan kaikkien puolia oli ne sitten median, syyttäjien, KRP:n, rikollisten, kansalaisten tai Aarnion itsensä näkökulmia. Olen totuuden puolella. Silti on tullut sellainen tunne, että jos sanot jotain syyttäjien virallisesta tarinasta poikkeavaa, sinut leimataan Aarnion leiriin ja Aarnion manipuloimaksi, Jussiniemi harmittelee.

Jussinniemi opiskelee toista vuottaan Tampereen yliopistossa. Hän pitää harmillisena sitä, että vaikka Pasila-syndrooma on tuonut hänelle paljon näkyvyyttä, se saattaa vaikeuttaa hänen työllistymismahdollisuuksiaan alalla.

– Se on todennäköistä, että leima vaikuttaa, mutta en haluaisikaan työskennellä osana sellaista organisaatiota, joka vaatii olemaan jotain mieltä tai hiljenemään näkemistään epäkohdista sen pelossa, että joku suuttuu. Olen mieluummin työtön kuin marionetti, hän toteaa.

Kahtiajakoasetelma peruja vuodelta 2007

Rikostoimittajarintaman kahtiajako Aarnion tapauksessa on Oikeustoimittajat ry:n Etusivun rikokset -30-vuotisjuhlakirjan mukaan lähtöisin jo vuoden 2007 Helsingin huumepolisia koskevasta ensimmäisestä virkarikosoikeudenkäynnistä. Aarniota ja useita muita huumepoliisin jäseniä syytettiin tuolloin virkarikoksesta ensimmäisen kerran. Tuolloin monet rikostoimittajat kokivat joutuneensa Aarnion ovelan mediapelin uhreiksi. 

– Olen tottunut siihen, että kovasta uutiskilpailusta huolimatta oikeustoimittajat tukevat toisiaan, mutta tämä rikosprosessi on tehnyt riviin säröjä. Yllättävän monella toimittajalla on ollut kiihkeä näkemys epäiltyjen syyttömyydestä, vaikka tutkinnan sisällöstä ei ole tiedetty paria riviä enempää. Jotkut puhuvat vakavissaan ajojahdista. Toimittajapiireissä on luettu kollegojen jutut tavallistakin tarkemmin. Moni oikeustoimittajista uskoo, että tietyt toimittajat saavat vuotojarikoksesta epäillyiltä ja julkaisevat niitä, STT:n uutispäällikkö Janne Huuskonen kirjoittaa kirjassa. 

Valtaosa poliiseista todettiin syyttömiksi ja ainoastaan kaksi Aarnion alaista tuomittiin, mutta heitäkään ei rangaistu. Oikeudenkäynti kuitenkin jätti jälkensä ja se näkyy tänäkin päivänä Aarniota koskevan tynnyrivyyhdin uutisoinnissa. 

– Kaikki oikeustoimittajat eivät tähän päivään mennessä ole päässeet Aarnio-jutun aiheuttamasta eripurasta. Kuppikunnat ovat olemassa. Ainakaan minä en ole ollut paikalla tilanteessa, jossa olisimme puhuneet avoimesti ja rehellisesti, käytettiinkö jotain meistä hyväksi Aarnion virkarikosjuttujen aikana ja voimmeko oppia siitä jotain. Keskustelu olisi tarpeen, koska sittemmin on paljastunut, että osa oikeustoimittajista on ollut läheisessä suhteessa Aarnioon. Voitaisiin kai puhua jonkinlaisesta kaverisuhteesta, jossa molemmat ovat tehneet toisilleen palveluksia, Huuskonen kirjoittaa. 

Aarnio tuomittiin niin kutsutussa Trevoc-haarassa rekisterimerkintärikoksesta, kahdesta törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä sekä lahjusten ottamisesta vuonna 2016. Tuomion on lainvoimainen. Huumetynnyrihaarassa Helsingin hovioikeus on ilmoittanut antavansa tuomion aikaisintaan toukokuussa. On mahdollista, että asiaa puidaan senkin jälkeen vielä korkeimmassa oikeudessa ennen kuin tapauksessa saadaan lainvoimainen tuomio.

Aarnio
Aarnio
Teksti: sami sinokki
Kuvat: Seiskan toimitus

Lisää aiheesta

Älä missaa kuumimpia viihdeuutisia! Seuraa Seiskaa somessa!