Skip to main content
36 vuotta murhakäräjillä asianajajana toiminut Matti Nurmela: Tällaista on puolustaa murhamiehiä!

36 vuotta murhakäräjillä asianajajana toiminut Matti Nurmela: Tällaista on puolustaa murhamiehiä!

Asianajaja Matti Nurmela on usein poliisin jälkeen ensimmäinen ihminen, jonka henkirikoksen tehnyt tapaa tutkintavankeudessa.

– Se ensimmäinen tapaaminen on kaikkein tärkein, koska silloin luodaan luottamus. Henkirikostapauksissa asianajaja on usein myös ainoa, joka käy tapaamassa. Asiakas voi olla eristyksissä, ja hänen perheensä ja kaverinsa ovat saattaneet hylätä hänet. On tärkeää, että hän tietää edes jonkun olevan hänen puolellaan ja yrittävän auttaa, Nurmela kuvailee.

Jokainen henkirikos on erilainen, niin myös sen tekijä. Siksi luottamuskin täytyy synnyttää joka kerta eri tavalla, mikä vaatii puolustusasianajajalta hyviä sosiaalisia taitoja. Ennen oikeudenkäyntiä Nurmela käy tapaamassa asiakastaan kymmenenkin kertaa.

– Ei siinä ruveta heti puhumaan juridiikasta, vaan juttelemme kuin ihminen ihmiselle. Aluksi olen usein enemmänkin terapeutti kuin lakimies. Minä en ota kantaa, moiti tai tuomitse, vaan kuuntelen.

 

Sähkökidutus järkytti

Nurmela päätyi henkirikosten pariin tavattuaan Herbert Gumplerin, joka oli Suomen tunnetuimpia rikosasianajajia. Nykyään Nurmela omistaa Gumplerin asianajotoimiston.

 

 

– Minä en moiti asiakasta, sen tehtävän hoitavat poliisi, yleisö ja tuomioistuin. Joskus tosin on pakko sanoa, mitä mieltä olen.

– Eräässä tapauksessa mies oli kuorinut sähköjohdosta eristeet pois ja kiduttanut sähköiskuilla. Silloin oli pakko todeta, että kyllä sinä olet helvetin rumasti hoitanut asian, eikä tässä ole paljon puolustettavaa.

 

Kymmeniä henkirikoksia

Nurmela on ollut puolustusasianajana useissa mediahuomiota keränneessä henkirikosasiassa. Yhdessä tuoreimmista hän puolusti Martina Aitolehden Stephania-sisaren taposta syytettyä Ari Pekka Hölttää. Henkirikostapauksia hän on uransa aikana hoitanut useita kymmeniä.

 

Seiska kertoi vastikään tapauksesta, jossa Nurmela puolusti ystävänsä surmannutta maalaria.

 

– Uhreilla täyttäisi pienen hautausmaan. Onneksi olen hyväuninen ihminen, eivätkä jutut tule uniin kummittelemaan. Työasiat eivät vapaalla vaivaa, Nurmela vakuuttaa.

– Henkirikostapaukset eivät onneksi ole kovin yleisiä ja suurin osa työstäni liittyy aivan muihin rikoksiin. Nykyään on paljon talousrikostapauksia.

 

Henkisesti rankkaa

Monesti sanotaan, että henkirikokset ovat asianajajalle kaikkein helpoimpia, mutta Nurmela ei tätä allekirjoita.

– Eivät ne ainakaan minulle ole helppoja. Saattaa olla juridisesti helppoa, kun joku lyö toisen kuoliaaksi, mutta inhimillinen puoli tekee siitä kaikkea muuta kuin helpon, Nurmela toteaa.

– Usein näissä tapauksissa kaikki ovat uhreja, tavallaan myös tekijä, sillä henkirikoksen seurauksena kaikkien asiaan liittyvien elämä menee pilalle.

Osa tapauksista koskettaa muita enemmän.

– Minulla on ollut sellaisiakin tilanteita, joissa isä on tehnyt kovan rikoksen ja lapset tuovat piirustuksia vietäväksi isälle vankilaan. Silloin itsekin pyyhkii silmäkulmaa ja miettii, että työ pitää hoitaa hyvin.

 

Ei moraalista ongelmaa

Henkirikosjutuissa puolustuksen rooli on usein yrittää muuttaa murhasyyte tuomioksi taposta. Useissa tapauksissa on päivän selvää, että puolustettava on kuitenkin tehnyt henkirikoksen.

Nurmelalle vakavien rikosten tekijöiden puolustaminen ei ole moraalinen ongelma. Hän korostaa, että kaikki ansaitsevat reilun oikeudenkäynnin.

 

 

– Jos puolustaminen olisi moraalinen ongelma, ei näitä töitä voisi tehdä. Puolustusasianajajan rooli on tehdä tuomitseminen niin vaikeaksi kuin mahdollista. Silloin toteutuu reilu oikeudenkäynti, Nurmela sanoo.

– Koskaanhan ei loppujen lopuksi voi varmasti tietää, onko asiakas syyllinen vai syytön.

 

 

 


Teksti:
Sami Sinokki
Kuvat:
Seiskan toimitus

Suosituimmat

Ladataan sisältöä

Älä missaa kuumimpia viihdeuutisia! Seuraa Seiskaa somessa!