Tammikuussa syntynyt Dobby-vauva on Harry Potter -elokuvan hahmon näköinen – kuvat!

Chesterin eläintarhassa Isossa-Britanniassa syntyi tammikuussa piskuinen ja ryppyinen vauva, kuten ne tapaavat ihmisilläkin olla. Se sai nimekseen Dobby, koska se muistutti eläintarhan hoitajien mukaan Harry Potter -elokuvien sankaritonttua.

Dobbyn maasika, mutta suomenkielisestä lajinimestään huolimatta se ei ole sorkkaeläin. Se muistuttaa enemmänkin muurahaiskarhua. Sen uudeksi lajinimeksi on ehdotettu termiittikaivajaa.

Yleisö hurmaantui Harry Potterista valkokankaalla 20 vuotta sitten – mitä Tylypahkan tähdille kuuluu nykyään?

Dobbyn Oni-äiti on 8-vuotias ja Koos-isä kaksi vuotta nuorempi. Harvinaiseksi Dobbyn syntymän tekee se, että maasikoja on syntynyt vain 66 kappaletta maailman eläintarhoissa.
Ne ovat sangen pitkäikäisiä. Vanhin vankeudessa elänyt maasika on 23-vuotias.

Vaikka Dobby ei syntyessään ollut kovin kaunis, se oli silti hyvin hellyttävä. Sillä on suuret roikkuvat korvat, karvaton ja ryppyinen iho ja jättimäiset kynnet.

– Dobbyn syntymä on meille kunnia-asia, eläintarhan johtaja Dave White sanoo.

– Heti kun näimme sen emonsa vieressä, huomasimme samankaltaisuuden Harry Potterista tutun tontun kanssa. Emme aluksi edes tienneet, onko se uros vai naaras, mutta pojaksi se lopulta viikkojen saatossa paljastui, Dave kertoo.

Koska maasikavauvan vanhemmat ovat ensikertalaisia ja kömpelöitä, eläinhoitajat huolehtivat siitä öisin ja ruokkivat lämpimällä maidolla muutaman tunnin välein. Dobby saa kuitenkin olla vanhempiensa seurassa päivisin, mutta silloinkin valvovien silmien alla.

– Koska vauva on niin pieni ja herkkä, suojelemme sitä mahdollisilta kolhuilta ja autamme äitiä lisäruokinnassa, kunnes Dobby on hieman vahvempi. Laitamme sen yöksi erikoishautomoon. Päivät se viettää käpertyneenä äitinsä kainaloon – ja molemmat ovat onnellisia.

Dobbyn ja sen vanhempien vapaana elävät sukulaiset kasvavat Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Siellä elää 17 eri maasian alalajia. Ne liikkuvat tavallisesti öiseen tai hämärään aikaan, ja siksi niiden elintavat ovat jääneet osittain tuntemattomiksi.

Ravinnokseen maasiat syövät pieniä hyönteisiä, kuten termiittejä ja muurahaisia.

Saalistusta varten niillä on parikymmensenttinen, ohut ja tahmea kieli. Koska maasika ei tarvitse hampaita syömiseen, niitä löytyy suusta vain muutama.

Maasikojen jalat ovat sen sijaan voimakkaat ja kynnet terävät. Niiden avulla ne pystyvät kaivamaan kovaakin maata ja rikkomaan termiittikekoja. Ne myös kaivavat itselleen maanalaisia kuoppia, joissa ne saavat nukkua turvassa.