Keijo ”Keke” Vilhusta kusetettiin kunnolla Kööpenhaminassa – muistelee rajua elämäänsä uutuuskirjassa

Keskiluokkaisen espoolaisperheen pojasta Keijo ”Keke” Vilhusesta, 62, kasvoi yksi Suomen alamaailman tunnetuimmista tekijöistä. Tällä viikolla rikollispomosta ilmestyi tämän elämästä kertova kirja Vilhunen (Otava).
Teoksen kirjoittanut Aki Linnanahde, 43, nostaa Keken jopa kautta aikojen vaikutusvaltaisimpien kotimaisten konnien joukkoon.
– Monen arvion mukaan hän oli jopa capo di tutti capi eli italialaista mafiasanastoa lainaten: ”päälliköiden päällikkö”, Linnanahde kuvailee vetävästi kirjoitetussa uutuuskirjassaan.

Oli kuitenkin aika, jolloin nuori herra Vilhunen vasta aloitteli rikollista uraansa.
Kirjan mukaan Keke teki ensimmäisen rikoksensa 11-vuotiaana varastettuaan lapsuudenystävänsä kanssa kilvettömän Pappa-Tunturin.
Käry meinasi käydä nopeasti. Uutuuskirjassa uumoillaan jonkun sivullisen soittaneen poliisit paikalle havaittuaan, että kaksi nuorta poikaa tankkaa ”muina aikamiehinä” mopedia huoltoasemalla.
Kirjan mukaan Keke kuitenkin väläytteli jo tuolloin jääkylmää luonnettaan valehtelemalla pelkkänä pojankoltiaisena ”aivan pokkana” poliisille, että mopo olisi jo ollut huoltoasemalla.

Nuorta Keijo Vilhusta kiehtoivat kaverit ja päihteet.
Kirjan mukaan nykyinen ketjupolttaja löysi ensimmäiset savukkeensa jo 10-vuotiaana isänsä takintaskusta. Ensikänninsä hän riipaisi kaksi vuotta myöhemmin. Pilven pössyttely alkoi rippikouluiässä.

Myöhemmin Keke kokeili amfetamiiniakin ja tajusi, että juuri huumeilla voisi tienata hyvin – ainakin paremmin kuin hanttihommissa Reino-isänsä rakennustyömailla.
– Mua veti puoleensa porukassa mukana oleminen ja jonkinlainen kapinointi, Keijo itse kuvailee nuoruuttaan Vilhunen-kirjassa.
Vilhusen ensimmäinen ulkomaille suuntautunut huumekeikka meni uutuuskirjan mukaan pahasti mönkään.
Nuori espoolainen oli haistanut mahdollisuuden tienata sievoisia summia, sillä menneinä vuosikymmeninä pelikenttä huumeille oli vielä avoin.
– Olin noussut huumekaupassa pari porrasta ylöspäin niin sanotuksi kilomieheksi. Tuohon aikaan ei ollut ammattimaisesti toimineita liigoja, joten pääsin bisnekseen kunnolla kiinni, kun aloin tuoda ulkomailta aineita, Keke kertoo.

Kööpenhaminan Christianian vapaakaupungissa tulevaa jengipomoa vietiin kuitenkin kuin litran mittaa. Ummikko ei kirjan mukaan osannut ensimmäisessä pilvikaupassaan kunnolla kyseenalaistaa kauppatavaran laatua.
– ”No nyt on kunnon tavaraa”, ajattelivat Vilhunen ja kaverinsa, kun nopeasti polttelun jälkeen suu alkoi puutua. Markat kiilsivät silmissä, kun miehet laskeskelivat, kuinka paljon vahvemmalla hasiksella oli mahdollista tehdä voittoa. Myöhemmin selvisi, että ostettua erää oli jatkettu puudutusaineella, kirjassa kerrotaan.
Keijo Vilhunen on tullut vasta viime vuosina valtakunnallisesti tunnetuksi Jari Aarnion huumekäräjien yhteydessä.
Helsingin huumepoliisin ex-pomo ja jengipamppu Vilhunen saivat kesällä 2019 isot huumetuomiot niin sanotussa tynnyrijutussa.
Siinä Hollannista oli oikeuden mukaan tuotu Suomeen viidessä tynnyrissä lähemmäs tuhat kiloa hasista. Törkeät huumerikokset ajoittuivat vuosiin 2011–2012 ja Vilhuselle napsahti siitä 10 vuoden vankeusrangaistus, Aarniolle vielä enemmän.

Uutuuskirjassa kuitenkin kerrotaan, että Aarnio olisi tehnyt huumekauppaa yli 10 vuotta ja keränneensä sillä miljoonaomaisuuden.
Aarnio ehti ennen kiinnijäämistään tuoda Suomeen vuositasolla jopa 500–1000 kiloa hasista, Keke arvioi uutuuskirjassa.
Kursivoidut kohdat ovat siteerauksia Aki Linnanahteen kirjasta Vilhunen (Otava).