Olli Jokinen dominoi Helsingin yötä – luettelee Seiskalle: ”Hesperia, Kaivohuone…”
HIFK:n uusi päävalmentaja tuntee pääkaupungin metkut.
Helsingin IFK on yksi Suomen suurimmista lätkäbrändeistä – ja myös isoimmista naurunaiheista.
Videolla HIFK:n päävalmentaja Olli Jokinen muistelee baarivuosiaan:
Isolla lompakolla rellestävä ökyseura ei ole menestynyt miesmuistiin. Sen viimeisin SM-kulta on esihistorialliselta keväältä 2011.
Nyt kaupungissa on kuitenkin uusi sheriffi. Ville Peltonen sai lähteä, ja päävalmentajaksi palkattiin Olli Jokinen.
Mutta miksi perinteikäs HIFK on kontannut niin pitkään?
– Tosi vaikea sanoa, mikä siinä on ollut niin hankalaa. Silloin kun itse pelasin täällä, menestyttiin, OJ pamauttaa Seiskalle Liigan avaustilaisuudessa.
Koko Stadi sekaisin
Siitä on lähemmäs 30 vuotta, kun kuopiolainen ”Päällikkö” pisti Stadin sekaisin.
Baariin mentiin aina jonon ohi. Lähtiessä pidettiin myös portsareista huolta.
Vasta 18-vuotias Olli tuli, näki ja voitti Suomen mestaruuden, jonka hän ratkaisi keväällä 1998 omakätisesti jatkoajalla.
Riemu repesi, kypärä sai kyytiä ja punaiseksi värjätty päälaki vilkkui salamavaloissa. Sitten marssittiin karmit kaulassa Hesan yöhön.
Jonon ohi baariin
Nuori Olli Jokinen lukeutuu Suomi-kiekon legendaarisimpiin hahmoihin.
Töölön torilla kerrotaan yhä tarinoita siitä, miten OJ omisti Helsingin yön – eikä pelkästään mestaruusjuhlissa, vaan monesti muulloinkin.
Se oli ihan normaalia toimintaa siihen aikaan.
– No joo, kyllähän moni niistä jutuista pitää paikkansa. Se oli ihan normaalia toimintaa siihen aikaan, Olli tunnustaa.
– Baariin mentiin aina jonon ohi. Mutta lähtiessä pidettiin myös portsareista huolta, hän myhäilee.
Kaikki paikat läpi
Tuleva NHL-tähti ei tosiaan ollut mikään ujo savolaispoika, joka olisi nyyhkyttänyt yksin seuran tarjoamassa vuokramurjussa. Ei sinne päinkään.
Olli sanoo suoraan kahlanneensa kattavasti Helsingin yökerhot läpi HIFK-vuosinaan.
Paljon Sedun paikkoja, Hesperia, Kaivohuone, milloin mitäkin.
– Kaikki paikat käytiin läpi. Riippuen vähän vuodesta, mikä sattui olemaan milloinkin ykköspaikka...
– Paljon Sedun paikkoja, Hesperia, Kaivohuone, milloin mitäkin.
Ei enää kaljasieppoja
Päävalmentaja Jokisen vahtivuorolla moinen baariralli ei menisi läpi.
Nykypelaajia ei tosin tarvinne vahtia, sillä SM-liiga on ammattimaistunut huomattavasti. Kiekkomaila kädessä röyhtäilevät kaljasiepot eivät enää pärjää.
Nykyajan nuoret ovat paljon fiksumpia ja tervepäisempiä kuin mitä itse olin 30 vuotta sitten.
Myös HIFK:n pukukopissa kulttuuri on muuttunut.
– On todellakin. Maailma muuttuu ja nuoriso muuttuu. Nykyajan nuoret ovat paljon fiksumpia ja tervepäisempiä kuin mitä itse olin 30 vuotta sitten, Olli tietää.
Naureskelee kommelluksille
Vaativan valmentajavelhon maineessa olevan Ollin pokka pettää, kun Seiskan reportteri kysyy, miten erilainen Jokinen HIFK:ssa nähdään nyt.
– No varmasti aika erilainen!
– Nyt on maailmaa nähty. Olen perheenisä ja on kolme lasta. Olen paljon rauhoittuneempi ja enemmän sinut itseni kanssa, Olli vertaa.
Millä mielin muistelet 1990-luvun kosteita HIFK-vuosia?
– Kivahan niitä on aina välillä muistella. Elämä menee eteenpäin aika kovalla syklillä, mutta kyllä niitä aikoja silloin tällöin muistellaan ja naureskellaan kavereiden kanssa.