Marko ”Mörkö” Anttila avautuu Seiskalle: Kiekkoura oli tuhoutua
        
        
    20 vuotta sitten moni olisi purskahtanut nauruun kuullessaan, että Markosta tulee tulevaisuudessa ammattilaiskiekkoilija.
Lunta tupruttaa vasten kasvoja, kun Perämeren puhuri piiskaa talvista Oulua. Myräkkä on melkoinen, mutta silti muutama ohikulkija noteeraa Toripoliisin vieressä poseeraavan lätkätähti Marko Anttilan, 38.
Leijona-legenda Marko Anttila Seiskan erikoishaastattelussa Oulussa:
203-senttinen Mörkö on lähes kuuluisan patsaan mittainen. Vielä enemmän katseet kääntyvät, kun jalkaudumme ulkohämärästä kahvilaan. Tässä on mies, joka tunnistetaan käytännössä kaikkialla Suomessa – eikä suinkaan pituutensa vuoksi.
– Olen ollut niin paljon esillä maajoukkueessa ja voittanutkin jotain, että tässä maassa kyllä tunnistetaan. Eikä se haittaa yhtään. Olen aina ottanut sen kaiken ilolla vastaan. Minusta on mukava jutella ihmisille, sympaattinen Marko sanoo Seiskalle.
            
                    Loistava Leijona-legenda
”Voittanutkin jotain” on Markolta tyypillisen vaatimaton sanapari. Kyseessä on kuitenkin kaksinkertainen maailmanmestari sekä Leijonien historiallisen olympiakultajoukkueen jäsen. Eikä edes mikään rivijäsen, vaan ratkaiseva pelaaja ja kapteeni.
Oulun Kärppiä edustava Marko on hämmentävä jääkiekkoilija. Hän saattaa hiihdellä seurajoukkueessaan tutkan alapuolella ilman sen suurempaa huomiota, mutta annas olla, kun puetaan Leijona-paita päälle. Silloin Mörkö kaivaa kulmahampaansa esiin.
– Niin, se on kyllä kieltämättä jännä juttu. Olen aina syttynyt maajoukkueessa pelaamiselle, vaikka satsaan toki aina täysillä lätkään. Jotenkin Leijonissa on vain kulkenut, MM-kullan ratkaisseen maalinkin 2019 sivaltanut Marko ihmettelee.
 Seiska löysi Marko Anttilan piilopirtin korven keskeltä 
            
                    Ymmärrys nauttia matkasta
Nyt maajoukkue on Markolle enää muisto vain. Lempäälän jätti paketoi menestyksekkään Leijona-uransa viime kevään MM-kotikisoissa. Sen jälkeen hän on keskittynyt tavoittelemaan Kärpissä yhtä puuttuvaa kultaansa: Suomen mestaruutta.
– Sitä tässä kovasti yritetään, mutta helppoa se ei ole. Liiga on tiukka sarja, ja voittajakandidaatteja on useita. Menestyminen on tietenkin tavoitteena, ja uskon sen olevan mahdollista täällä Oulussa. Katsotaan, mitä saamme aikaan.
Olen pyrkinyt nauttimaan mahdollisimman paljon
Marko ei tavoittele menestystä otsasuoni tykyttäen. Voitonnälkä on kova, mutta samoin on myös ymmärrys siitä, ettei tärkeintä ole pelkkä päämäärä ja väkisin voittaminen. Matkastakin on osattava nauttia.
– Se on ollut pääasia koko urani ajan. Menestysten hetkelläkin olen muistanut pettymykset, joita oli aikoinaan aika paljonkin. Siksi olen pyrkinyt nauttimaan mahdollisimman paljon. Urheilu-ura ei kuitenkaan kestä loputtomiin.
 Löikö Mörkö sittenkään sisään? Tätä mieltä Marko Anttila on oikeasti älyttömästä MM-kisabiisistään  
            
                    Kärsi kovista kivuista
20 vuotta sitten moni olisi purskahtanut nauruun kuullessaan, että Markosta tulee tulevaisuudessa ammattilaiskiekkoilija – kaikista mestaruuksista nyt puhumattakaan.
Talvella 2003 Mörkö kynsi Lempäälän Kisassa junioreiden divaripelejä. Häntä ei pidetty minkäänmoisena juniorilahjakkuutena eikä juuri ketään kiinnostanut, mitä Anttila puuhaili jossain LeKissä. Eikä kiinnostanut aina Markoakaan.
– Lopettaminen kävi parikin kertaa mielessä. Yläasteikäisenä oli kovat kasvukivut eikä pelaaminen näyttänyt kauhean hyvältä. Hyvä kun kävelykään näytti hyvältä, kroppa oli sen verran sekaisin kaikesta kasvusta, Marko muistelee.
– Silloin mietin vakavissani, oliko lätkä enää mielekästä. Jouduin monesti pohtimaan, jaksanko enää pelata. Onneksi jaksoin.
            
                    Lisää lunta tupaan
Jälkikäteen Marko on tajunnut, että oli onnenpotku päästä pelaamaan juniori-iän jälkeen miesten pelejä Lempäälässä. Siellä hän sai rauhassa kehittyä ja paiskia paineetta hommia, joka lopulta palkittiin uran ensimmäisellä liigasopimuksella.
Tampereen Ilveksessä tuli kuitenkin lisää lunta tupaan. Selvisi, ettei Markon yli kaksimetrinen kroppa soveltunut sellaisenaan ammattilaiskiekon vaatimuksiin.
– Tajusin, ettei harjoitteluni ollut vaadittavalla tasolla. Jouduin kulkemaan pitkän tien saadakseni vartaloni ammattilaistasolle. Silloinkin tuli sellaisia hetkiä, kun mietin, ettei tämä taida sittenkään onnistua. Jostain sitä vain sai kaivettua voimaa jatkaa.
Loppu on suomalaista jääkiekkohistoriaa. Mörkö on pelannut ammatikseen huipputasolla niin Suomessa, Ruotsissa kuin Venäjälläkin. Ennen kaikkea hän on ikuisesti yksi suurimmista Leijona-legendoista.
            
                    Perhe tukena ja turvana
Marko on kotiutunut hyvin Ouluun, jossa kiekkoilee nyt toista kauttaan Kärpissä. Myös Heidi-vaimo ja pariskunnan alle kouluikäinen tytär ovat Mörön mukana Pohjois-Pohjanmaalla.
– Perhe kulkee yleensä mukana, missä tahansa pelaankin. He ovat tukeni ja turvani, joiden avulla saan myös ajatukset pois jääkiekosta.
Se on parasta nollausta
– Toinen tehokas tapa rentoutua on luonnossa liikkuminen. Täällä Oulussakin on tullut harrastettua kaikennäköistä liikunta-aktiviteettia ulkosalla, hiihtämistä sun muuta. Tykkään käydä metsässä. Se on parasta nollausta.
Pirkanmaalaislähtöinen pelaajasuuruus viihtyy hyvin Pohjois-Pohjanmaalla.
– Oulussa on ehkä vähän pimeämpää, mutta toisaalta talvikin tulee tänne varhain. Se on positiivista, koska olen talvi-ihminen. Siitä mä tykkään. Jos vain pimeyttä saisi vähän pois, niin olisi täydellistä, Marko myhäilee.